Menu Color:
Main Color:
Käyttäjätunnus esim: Virtanen Ville
Salasana esim: 000999
  Kirjautumisohjeet

 

Kylmä kuormittaa hengitysteitä ja sydäntä

Kylmyys rasittaa monin tavoin hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja heikentää suorituskykyä. Paukkupakkasella liikunnan harrastajat kuuluvat riskiryhmään, sillä kylmän ja kuivan ilman haukkominen suun kautta rasittaa kohtuuttomasti hengitysteitä ja saattaa aiheuttaa astmaattisia oireita.
Kehon jäähtyminen nostaa myös verenpainetta, jolloin sydän kuormittuu normaalia enemmän. Siksi kovalla pakkasella hiihto- tai juoksulenkille on syytä lähteä hyvin rauhallisesti ja tunnustellen liikkeelle ja lisätä vauhtia vähitellen.
Osa ihmisistä reagoi hyytävään talvikeliin voimakkaasti. Onneksi viisaasti harjoittelemalla voi torjua kylmyyden haittoja.

Nenä lämmittää ja kosteuttaa hengitysilmaa
 
Rauhallisessa hengityksessä ilma kulkee nenän kautta, joka kostuttaa ja lämmittää hengitysilmaa tehokkaasti. Kulkiessaan kohti keuhkoja ilma lämpenee ja muuttuu sopivan kosteaksi.
Lenkkeilijän hengästyessä hän ei voi enää hengittää rauhallisesti nenän kautta. Suun kautta keuhkoputkiin kulkeutuu suuria määriä kylmää ja kuivaa ilmaa sekä usein myös epäpuhtauksia. Nielu kuivuu, hengitysteiden kostutuskuormitus kasvaa kolminkertaiseksi ja hengitystiet saattavat supistua.
 
Urheilijan astma
Osa liikkujista kärsii pakkasella astmaattisista oireista. Voimakas hengittäminen suun kautta jäähdyttää ja kuivattaa hengitysteitä, jolloin vapautuu tulehduksen välittäjäaineita ja keuhkoputket supistuvat. Limakalvot turpoavat ja limaneritys lisääntyy.
Kestävyyslajien harrastajilla esiintyykin tavallista enemmän astmaa, jota nimitetään urheilijan astmaksi. Yksi syy astmaattisten oireiden syntyyn on se, että tehoharjoituksissa urheilijat ja kuntoilijat hengittävät valtavia määriä ilmaa, joka on kylmää ja kuivaa. Usein ilman mukana kulkeutuu myös erilaisia allergeneeja ja epäpuhtauksia.

Suojaa hengitysteitä
Kylmän vaikutuksia voi torjua hengittämällä nenän kautta, jättämällä pahimmilla paukkupakkasilla lenkkejä ja erityisesti tehotreenejä väliin tai liikkumalla vain hyvin kevyesti.
Erillinen hengitysilman lämmitin suojelee hengitysteitä. Suun eteen asetettava maski toimii nenän korvikkeena. Kenno varastoi ulos hengitettävästä ilmasta lämpöä ja kosteutta ja siirtää sitä sisään hengitettävään ilmaan. Myös kypärämyssyn ja ilmavan kaulurin läpi hengittäminen lämmittää ja kostuttaa hengitysilmaa jonkin verran.

Vältä harjoittelua kylmällä ja tyynellä säällä
Toistaiseksi ilmanlaatu ei ole ollut suurissakaan kaupungeissa poikkeuksellisen huono huolimatta pitkään jatkuneista pakkasista. Tilanne voi kuitenkin muuttua helmikuun tyynillä pakkaskeleillä. Silloin kuiva ja kylmä ilma sekä liikenteen ja lämmityksen synnyttämät pienhiukkaset jäävät lähelle maanpintaa. Niin sanotun inversio-ilmiön aikana ilma on voimakkaasti kerrostunutta, joten liikunnan harrastajan hengitystiet kuormittuvat kohtuuttomasti.
Erityisesti tyynellä paukkupakkasella on vältettävä lenkkeilyä kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä alueilla tai suurten liikenneväylien läheisyydessä, koska ilman epäpuhtaudet lisäävät hengitysteiden kuormittumista entisestään. Varsinkin työmatkajuoksijat saattavat kärsiä tästä.
Matalissa laaksoissa inversio-ilmiö on voimakkaimmillaan, koska ilma ei pääse vaihtumaan. Korkeilla harjuilla ja ylänköalueilla liikkuminen voi tuoda hieman helpotusta hengitysteiden oireiluun.
 
Muista nestetasapaino
Kylmässä liikkuessa kosteutta haihtuu huomattavasti hengityksen mukana, vaikka hikoilu olisi hyvin vähäistä.  Suun kautta hengitettäessä menetetään myös se kosteus, jonka nenä ottaa talteen ulos hengitettävästä ilmasta.
Nestetasapainosta on huolehdittava myös paukkupakkasella, vaikka janontunnetta ei ole. Hiihtolomailijan on erityisen tärkeää muistaa nesteen nauttiminen vuoristossa liikkuessaan, mutta myös kotimaan pakkasissa riittävä nesteytys on paikallaan.