Menu Color:
Main Color:
Käyttäjätunnus esim: Virtanen Ville
Salasana esim: 000999
  Kirjautumisohjeet

 

Ensimmäinen päivä: Huimausta ja pahoinvointia

Joko edesvastuuttomuuttamme tai hajamielisyyttämme emme olleet jättäneet lentoyhtiölle ennakkovaroitusta polkupyöristämme. Kulkupelit olimme ahtaneet oikeaoppisesti kookkaisiin pahvilaatikoihin, pehmusteeksi sulloneet styroksia ja pahvikaistaleita. Lähtöselvitystiskillä kapeanilkkainen virkailija katseli niitä huolestuneena, syvät poimut otsassaan ja haroi haaleanruskeita suortuviaan. "Yritetään", hän sanoi. 

 Pakkauduimme lentokoneeseen, löysimme sijamme runsaspaikkaisen matkustajakoneen keskivaiheilta. Kaivoimme kurttuisen kartan esiin, sanailimme temperamenttisen kiivasluontoisesti, mittasimme vaaksalla kilometrejä. Teimme kaikkemme, jotta olisimme edes hetkeksi kyenneet unohtamaan mieliämme kaihertaneen kaaoksen. Samaan aikaan, kun vein sormeni Ljubljanan kansallispuiston kohdille, leikkasi mikrofonin rahina läpi matkustamon. Laahaava, väritön miesääni kajahti matkustamon kovaäänisistä: "Hyvät matkustajat. Lähtömme viivästyy noin varttitunnilla, sillä joudumme poistamaan ruumasta eräiden matkustajien matkatavarat. Pahoittelemme viivästystä."

Sydämissämme ailahti kylmästi. Narskuttelimme hampaitamme, vääntelehdimme pehmustetuissa istuimissa. Erotin ikkunasta silmänkantamassa lojuvat kolme pahvilaatikkoa, joista yhden kylkeen oli painettu minua kovasti huvittanut, pateettisen anglistinen slogan: "Made with passion. Made for you." Meidän polkupyörämme.

 Olin hyrähtää itkuun. 

Seurasimme näkymää kiinteästi ja silmät ymmyrkäisinä. Lopulta raamikas, risupartainen mieshenkilö ilmestyi maisemaan. Paatunein elkein hän nosti polkupyörämme koneen ruumaan.

Luukku suljettiin, moottorit käynnistyivät. 

Riemuitsimme. 

Me, voittajat. 

 

 

 

 

Kommentti

Kommentoi »

    Kirjoita kommentti

     [Voit lähettää kommentin myös painamalla Ctrl+Enter]

    There are no tags.

    Ei kommentteja.