Menu Color:
Main Color:
Käyttäjätunnus esim: Virtanen Ville
Salasana esim: 000999
  Kirjautumisohjeet

17

Flunssa ja liikunta eivät sovi yhteen

Flunssa ja liikunta eivät sovi yhteen
Flunssakaudella liikkujan on oltava erityisen tarkkana. Flunssia aiheuttavia viruksia ja bakteereja on liikkeellä,
ja samat pöpöt voivat ärsyttää myös sydänlihasta.
Arviolta 1–2 prosentissa tavallisista ylähengitystieinfektioissa esiintyy myös sydämen ärsyyntymistä tai tulehdusta.
 
Salakavalaksi sydänlihastulehduksen eli myokardiitin tekee se, että flunssaoireet ovat usein niin lieviä, että niiden aikana on mahdollista harjoitella jopa kovaa.
Se mikä normaalisti menisi itsestään ohi, pahenee harjoittelun kautta vakavaksi sairaudeksi. Kuormittava liikunta parantaa viruksen elinoloja ja helpottaa sen lisääntymistä sydänlihaksessa, jolloin sydänlihastulehdus voi pahimmillaan aiheuttaa äkkikuoleman.
Asiantuntijat arvioivat, että sydänlihastulehdus on liikkujien keskuudessa alidiagnosoitu sairaus, sillä se voi olla lieväoireinen ja piilevä. Moniko urheilijan ylikuntotila, suorituskyvyn selittämätön lasku tai mykoplasma-tapaus onkin sydänlihastulehduksen aiheuttama?
Sydänlihastulehdus saattaa kehittyä flunssan aikaisessa vaiheessa ja pahentua vasta paljon myöhemmin, jos kova harjoittelu aloitetaan liian aikaisin flunssaoireiden hieman helpotettua.
 

Kurkkukipuisena ei pidä lähteä lenkille,

vaikka olo olisi muuten hyvä.

 
Sydänlihastulehduksen eli myokardiitin oireet voivat olla eri potilailla hyvin erilaisia. Se voi olla lievä ja lähes oireeton liikkujan kärsiessä tavallisesta flunssasta. Sairaus voi olla nopeasti etenevä ja akuutti tai hitaasti kehittyvä ja oireet epämääräisiä.
Tyypillisiä myokardiitin oireita ovat väsymys, hengenahdistus, lisääntyneet rytmihäiriöt, rintatuntemukset ja suorituskyvyn selittämätön heikentyminen.
Selvä perussääntö on, ettei lenkille pidä lähteä flunssaoireiden aikana. Jos tautiin kuuluu kova kuume, lihassärkyjä ja voimattomuden tunnetta, harva liikkuja on niin kovapäinen, että jatkaa harjoittelua. Erityisen varovainen on oltava kurkkukivun aikana ja varsinkin, jos nielu on peitteinen. Motivoituneet liikkujat kun eivät pidä ”kurkun karheutta” riittävän painavana syynä jättää lenkki väliin, vaikka myokardiitin riski on silloin suuri.
Vakavista seurauksista kertominen ei aina vakuuta urheilijoita, mutta kolmen päivän lepääminen kurkkukivun aikana on mukavampi vaihtoehto kuin kolmen kuukauden pakkolepo.
Tavoitteellisesti harjoittelevien urheilijoiden kannattaa myös ottaa influenssarokotus. Se pienentää sydänlihastulehdusriskiä influenssaviruksen osalta, vaikka rokotus ei suojaakaan tavallisilta flunssilta.
 

3 päivän säännöt
Ylähengitystieinfektion jälkeen harjoitteluun palataan asteittain.
>> 3 päivää kuumetta, kurkkukipua tai muita flunssaoireita vaatii

>> 3 päivää lepoa, joiden jälkeen liikutaan
>> 3 päivää hyvin kevyesti, jotta normaalitreeniä voi jatkaa

 
Teksti Seppo Anttila
Alkuperäinen artikkeli julkaistu Juoksijassa 9/2012
 
Julkaistu: | Avainsanat: | Kommentteja (0) | Luettu (4838) kertaa
Kommentointi ei ole avoinna