lauantai , 28 maaliskuu 2020

Aamun ensi askeleet

Somesta bongattu juoksijan huoli: Osaako kukaan antaa ohjetta? Joka aamu akillesjänteet ja pohkeet aivan jumissa. Alakerran rappusia saa mennä alas kuin Aku Ankka. Riippumatta siitä, olenko edellisenä päivänä käynyt lenkillä. Aamupäivällä kyllä notkistuvat.

Kaikki kovaa harjoittelevat juoksijat voivat varmaan yhtyä näihin tuntemuksiin. Kun treeni on riittävän kovaa, se saa aikaan erilaisia tuntemuksia kehossa. Lihaksissa ja jänteissä aamun jähmeys on luonnollista, väsymyksen tunteesta puhumattakaan, riippuen edellisen päivän harjoittelun kuormittavuudesta.

Astetta hankalampi on tilanne, kun aamun ensiaskeleet tuntuvat tuskaisen kireältä. Pahimmillaan akuuttivamma muistuttaa heti olemassa olostaan. Kivuliaimpia aamuvammoja ovat akillesjänteiden ja jalkapohjan plantaarifascian kireydet.

Ikä on myös ratkaiseva tekijä. Nuori on notkea heti aamusta, mutta iän karttuessa aamun narinat pahenevat. Voisiko myös sanoa: Ikävä kyllä, liikkumattomuus palkitsee vetreillä jänteillä aamuisin!

Yhdysvalloissa ammattilaisurheilijoiden lihashuoltajana mainetta niittänyt Marko Yrjövuori kertoo viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan Mestareiden rakentaja (Juoksija 8/2019) palautumisen merkityksestä. Hän toistaa useita kertoja yksinkertaisen keinon kehon vireystilan seurantaan: miltä ensimmäiset askeleet tuntuvat, kun heräät aamulla ja nouset sängystäsi?

Miltä ensimmäiset askeleet tuntuvat, kun nouset aamulla sängystä?

Liiallinen kudosten kireys tai jopa kipu kertovat, että jonkin vamman paraneminen on vielä pahasti kesken.

Kehon palautumisprosessin yksinkertaiset keinot ovat:

• kevennetty rasitus ja harjoittelu, josta osa on myös puhdasta lepoa
• hyvä uni
• ravinto, jossa on riittävästi energiaa, kehoa rakentavaa ja huoltavaa proteiinia, nestettä ja suojaravinteita (vitamiinit, hivenaineet)
• kehon ja psyykkeen kannalta virikkeellinen vapaa-aika ja liiallisen stressin poistaminen

Nämäkään tekijät eivät poista riittävän ajan vaatimusta. Kudosten ja psyykkeen toipuminen vie tietyn ajan, eikä sitä voi juurikaan nopeuttaa, vaikka kaikki palautumista tukevat asiat olisivatkin kunnossa. Lihashuollon rooli on varmistaa, että palautumista ei turhaan pitkitetä, mutta palautumisen nopeuttajaksi ei siitäkään ole.

Lääketieteestä olisi apua, mutta sen keinot on lueteltu dopingsäännöissä kiellettyjen menetelmin listalla.
Tämän artikkelin alkuosan someviestiin voi vastata, että jos kysyjällä ei ole varsinaista akuuttia vammaa, niin ainakin hänen pohkeensa ja akillesjänteensä kaipaavat kuntoutusta ja huoltoa. Lähiajan harjoittelun tavoitteena ei siis pidä olla kovat juoksukilometrit vaan kehon kuntoutus. Siihen tarvitaan harjoittelun keventämisen ohella hierojan ja fysioterapeutin apua.

Teksti Ari Paunonen

Kuva Shutterstock

 

Tarkista myös

Nuoren juoksijan tie huipulle

Alkutalvella puhuttiin julkisuudessa paljon nuorten hiihtäjien harjoittelusta, kun suomalaiset eivät kehity maailman huipulle yhtä tiheään …

Vastaa

X