maanantai , 1 kesäkuu 2020

Ari Paunonen

Toimittaja Ari Paunonen elää juoksuelämää valmentajana sekä Juoksijan pitkäaikaisena tekijänä. Piikkarimiehen nimi komeilee yhä SE-tilastoissa maililla ja 3000 metrillä.

Hiit-harjoittelu edistää terveyttä

Hiit tuo hien pintaan soutulaitteella!

Onko HIIT hyödyllistä kuntoilijalle? Kovatehoiset intervallit kiinnostavat yhä enemmän kuntoilijoita ja jopa terveysliikkujia. Riittääkö muutaman minuutin kova puristus nostamaan kuntoa? Perinteiset liikuntasuositukset ovat jo vuosikymmeniä kehottaneet ihmisiä tekemään runsaasti rauhallista aerobista liikuntaa. Ovatko ohjeet olleet turhia, jos sama hyöty saadaan tekemällä viikossa 15 minuuttia tehoharjoittelua? Intervalliharjoittelu on ollut tuttua kilpaurheilussa iät ja ajat. Viime vuosina on tutkittu innokkaasti menetelmän soveltuvuutta …

Lue lisää »

Berliinin maraton – Eliud Kipchoge juoksee kohti historiaa

Eliud Kipchoge maraton ME

Berliinissä nähtiin jälleen hurja maraton, kun uusi maailmanennätys näki päivänvalon 16. syyskuuta. Kenian kahden vuoden takainen olympiavoittaja Eliud Kipchoge suorastaan murskasi ajalla 2.01.39 entisen ennätyksen 2.02.57, jonka hänen maanmiehensä Dennis Kimetto juoksi neljä vuotta sitten niin ikään Berliinissä. Minuutin ja 18 sekunnin ennätysparannus on suurin maratonin historiassa 51 vuoteen. Vuonna 1967 Australian Derek Clayton juoksi Japanin Fukuokassa 2.09.36 ja rikkoi …

Lue lisää »

Peruskunto luo kestävyysjuoksun perustan

Peruskunto on kestävyysjuoksun perusta.

Kestävyys kehittyy yksinkertaisella perusharjoittelulla. Kun tehoa tulee lisää, harjoituspäivien rytmityksellä on suuri merkitys. Voimaharjoittelun sijoittaminen kestävyysjuoksijan ohjelmaan vaatii enemmän huomiota. Peruskunto on kestävyysurheilun kuten kestävyysjuoksun tärkein tekijä. Se määrittää, millä tasolla kilpaillaan. Tehoharjoittelulla tuloksista voidaan hioa sekunteja, mutta peruskestävyydellä minuutteja. Myös kestävyysjuoksussa aerobiset ominaisuudet ratkaisevat tulostason lähes sataprosenttisesti. Harjoittelu perustuu hyvään kestävyyteen kaikilla kilpailumatkoilla 1 500 metristä ylöspäin. Vain 800 …

Lue lisää »

Pitkä lenkki – tehokkain kestävyysharjoitus

Pitkä lenkki on tehokkain tapa parantaa kestävyyttä ja elimistön aerobista kuntoa. Kestoharjoitelulla on yksiselitteisiä terveydellisiä vaikutuksia yleiskuntoon. Kuntoilussa on tällä hetkellä suosiossa tehokkaan intervalliharjoittelun korostaminen. Pitkän lenkin hyötyjä ei kuitenkaan kannata unohtaa. Tehoharjoittelu ei ole hyödyllistä, jos pohjalla ei ole riittävää peruskuntoa. Aerobisella harjoittelulla on myös tärkeä roolinsa palautumisessa. Riittävä juoksumäärä on maratonin ja puolimaratonin kaltaisille matkoille tähtääville myös lajinomainen …

Lue lisää »

Aitadrillit tuovat notkean askeleen

Rohkeasti urheilukentälle! Liikkuvuus ja elastisuus paranevat, kun otat aitaharjoitteet eli aitadrillit harjoitusohjelmaasi. Kuntoilijatkin voivat hyödyntää yleisurheilun erikoisharjoitteita. Kilpaurheilijat tekevät runsaasti aitaharjoitteita kävellen, hypellen ja juosten. Aitadrillit kehittävät kehon yleistä liiketaitoa, erityisesti keskivartalon ja lantion hallintaa sekä lantion liikkuvuutta. Aitojen ylitys antaa jäntevyyttä, voimaa ja elastisuutta jalkalihaksille, varsinkin pohkeille, nilkoille ja pakaroille. Hypellen tehtynä ne kehittävät kimmoisuutta. Aitadrillit ovat aitajuoksun tärkeitä tekniikkaharjoitteita, …

Lue lisää »

Vinkit porrastreeniin – voimaa tarjolla!

Porrastreeni tarjoaa lajinomaisen voimaharjoituksen juoksijalle.

Porrasjuoksu haasta kovakuntoisenkin, mutta porrastreeni ei aina vaadi juoksua. Askelmien jako ja korkeus vaikuttavat siihen, kuinka hyvin askelpituus sopii rappusiin. Tehokkaat askellukset vaativat juuri sopivan rytmin, jotta lantio ja ponnistus ojentuvat loppuun saakka. Liiallinen harppominen tai suppeat askeleet heikentävät porrastreenin tehoa.  Rauhallinen kävely jokaiselle rapulle astuen. Pidä hyvä ryhti, ponnista koko jalalla kantapään kautta ja nouse lopussa päkiälle. Ojenna lopussa …

Lue lisää »

Pitkät vedot tekevät juoksijan

Pitkät vedot tuovat kestävyyskisoissa tarvittavia ominaisuuksia.

Vauhdikkaat pitkät vedot ovat suosittuja kestävyysjuoksijoiden harjoitteita. Nykyisin niitä taitaa löytyä kaikkien juoksijoiden ohjelmista. Kuntoilijat voivat vetää esimerkiksi 500-metrisiä tai minuuttivetoja, huippujuoksijat puolestaan 1–3 kilometrin toistoja. Pitkien vetojen ensisijaisena tavoitteena on kehittää maksimaalista kestävyyttä, aerobisen suorituskyvyn terävintä kärkeä. Usein pitkiä vetoja kutsutaan myös hapenottovedoiksi. Maksimikestävyys on ehdoton ominaisuus 3 000–10 000 metrin ratajuoksijoilla ja tärkeä tukiominaisuus maratoonareilla ja mailereilla. Kuntojuoksijalle suorituskyvyn huippuunsa …

Lue lisää »

Maratoonarin kolme tärkeintä harjoitusta

Pitkille matkoille kuten maratonille tähtävään juoksijan harjoittelu kannattaa rakentaa kolmea tärkeää harjoitusta rytmittäen. Hyvässä maratonohjelmassa on kolme avainharjoitusta. Pitkän lenkin ja reippaan vauhdin tärkeys tunnetaan, mutta kevyt juoksu puuttuu monen maratoonarin ohjelmasta kokonaan. Onnistunut harjoittelu lähtee järkevän tavoitteenasettelun ja motivaation tasapainosta. Älä rakenna harjoitusohjelmaa liian vaativaksi, sillä arkikiireet ja ajankäyttö asettavat rajat kehittävälle harjoittelulle ja palautumiselle. Kuntomaratoonarin ohjelman avainharjoituksia ovat …

Lue lisää »

Näin syke ohjaa harjoittelua

Oikean rasitustason ja juoksuvauhdin valinta on oleellista juoksuharjoittelussa. Yksinkertaisin ja yksilöllisin keino rasitustasojen määrittämiseksi on syke. Oikean rasitustason ja juoksuvauhdin valinta on oleellista juoksuharjoittelussa. Valtaosa kestävyysharjoittelusta pitää tehdä riittävän kevyellä rasituksella, mutta toisinaan kannattaa kiristää menoa ja juosta mukavuusalueen ulkopuolella. Yksinkertaisin ja yksilöllisin keino rasitustasojen määrittämiseksi on syke. Luotettavia perinteisellä sykevyöllä varustettuja sykemittareita saa nykyisin edullisesti. Myös sykkeen mittaus ranteesta …

Lue lisää »

Janne Holménin maratonohjelmat – kolmella viikkotreenillä kovaan kuntoon

Euroopanmestari Janne Holmén laati maratonille yksinkertaisen, kovan ja tehokkaan harjoitusohjelman. Viiden kuukauden juoksuohjelma siivittää kiireisenkin juoksijan uudelle tasolle. Ohjelma on tehty Tukholman maratonille, mutta se soveltuu toki Helsinki City Marathonille tai mille tahansa muullekin maratonille. Maratonohjelma perustuu kolmeen harjoituskertaan viikossa. Silti juoksuohjelmani avulla pitäisi olla mahdollisuus juosta maraton jopa aikaan 2.45. Ohjelmassa on myös vaihtoehdot 3.15:n ja 3.45:n aikoihin tähtääville. …

Lue lisää »
X