maanantai , 30 marraskuu 2020

Hilkka Kontro

Tutkittua: Menopaussin läpi juosten

Naisten vaihdevuodet eli menopaussi aiheuttavat muutoksia kehossa naishormonin eli estrogeenin vähentyessä. Se ei kuitenkaan estä kehittymistä juoksijana, ja juoksu suojaa monilta hormonaalisten muutosten negatiivisilta vaikutuksilta. Lihasten kyky palautua harjoittelusta heikkenee ikääntyvillä naisilla. Estrogeenin tiedetään vaikuttavan suoraan moniin harjoittelun aiheuttamien lihasvaurioiden jälkeisiin korjausprosesseihin, kuten tulehdusvasteeseen ja kollageenisynteesiin. Lihasmassa alkaakin kiihtyvällä tahdilla kadota menopaussin jälkeen, jos ei sitä aktiivisesti ylläpidä. Tämä näkyy …

Lue lisää »

Vaihtelua vetoharjoituksiin

Jos kehitys on tyssännyt vetoharjoittelussa tai muuten vaan haluat piristystä vanhaan kaavaan, voit kokeilla seuraavia tutkitusti tehokkaita variaatioita. Intervalliharjoittelu perustuu kovan ja helpon vauhdin vaihteluun. Vauhtia voi vaihdella myös itse veto-osuuden sisällä. Kansainvälisistä tutkijoista koostuva ryhmä julkaisi tuoreen tutkimuksen, jossa hyvin harjoitelleet pyöräilijät suorittivat eri päivinä 2 × 5 minuutin harjoituksen. Toisessa kovat 5-minuuttiset suoritettiin tasaisella 84 prosentin teholla ramppitestissä …

Lue lisää »

Aamu- vai iltalenkille?

Monilla työ, opiskelu tai perhe sanelevat harjoitusajat, mutta etätyöaikana yhä useampi voi vapaammin valita juoksemiselle mieluisimman ajankohdan. Sillä voi olla merkitystä, harjoitteleeko heti aamulla vai iltapäivällä tai illalla. Jokaisen sisäinen vuorokausikello säätelee hermoston ja hormonien toimintaa, vaikuttaen vireystilaan sekä aineenvaihduntaan. Aamuvireydessä on yksilöllistä vaihtelua, mutta suurin osa ihmisistä pystyy iltapäivällä ja illalla hieman parempiin tuloksiin kuin aamulla, erityisesti maksimaalista lyhytaikaista …

Lue lisää »

Taloudellisemmaksi tasavauhtisella?

Juoksun taloudellisuus on noussut puheenaiheeksi viime vuosina, varsinkin nyt uutta tekniikkaa hyödyntävien kenkien vuoksi. Mutta miten harjoittelulla voi parantaa tätä tärkeää ominaisuutta? Juoksun taloudellisuus ilmoitetaan yleensä hapenkulutuksena painokiloa ja kilometriä kohden, ml/kg/km. Toisin ilmaisten taloudellinen juoksija pääsee samalla hapenkulutuksella kovempaa. Kuntojuoksijoiden taloudellisuus on tyypillisesti 210–240 ml/kg/km, mutta hyvin harjoitelleiden juoksijoiden 170–210, ja joillakin itäafrikkalaisilla huipuilla on mitattu jopa 150–170. Mitä …

Lue lisää »

Maantieltä juoksumatolle

Talvisäiden aikaan juoksumatto on houkutteleva vaihtoehto erityisesti laatuharjoitusten tekemiseen. Kuinka paljon matolla juokseminen eroaa tiellä juoksemisesta, ja onko sillä väliä? Fysiikan lakien mukaan liike on suhteellista, joten juoksijan voimantuoton kannalta pitäisi väliä olla vain sillä, että hän liikkuu suhteessa alustaan. Erona radalla tai tiellä juoksemiseen mattoon verrattuna on kuitenkin se, että juoksija liikkuu samalla myös ympäröivän ilmamassan suhteen. Ilmanvastus hidastaa …

Lue lisää »

Kevyempää juoksua ajatuksen voimalla

”Rentoudu” tai ”keskity hengitykseen” ovat yleisiä ohjeita juoksijalle, mutta voiko rentoutumalla todella parantaa juoksun helppoutta mitattavasti? Rentous on oleellinen osa urheilusuoritusta. Brittitutkijat saivat kiehtovia tuloksia uudessa tutkimuksessaan, jossa he mittasivat juoksun taloudellisuutta koehenkilöiden käyttäessä erilaisia psykologisia keinoja. Juoksun taloudellisuutta arvioidaan mittaamalla hapenkulutusta vakioidussa vauhdissa. Kuntojuoksijoita kehotettiin satunnaisessa järjestyksessä joko hymyilemään, irvistämään tai tietoisesti rentoutumaan kuuden minuutin juoksun ajan, ja hapenkulutusta …

Lue lisää »

Hapenottokyky kehittyy nopeasti, mutta tasaantuu pian

Hapenottokyvyn harjoitettavuus on tärkeä kestävyysjuoksijan potentiaalia määrittävä tekijä, ja sen tiimoilta ilmestyy yhä edelleen uutta tutkimustietoa. Nuoret ja kestävyysominaisuuksien kehitys Kuinka nuoren juoksijan kunto kehittyy uran alkuvuosina eri ominaisuuksien kautta? Puolalaiset tutkijat testasivat 35 kestävyysmatkoille erikoistuvaa nuorta kuudesti kahden vuoden ajanjaksolla. Nuoret olivat seurannan alussa 16-vuotiaita ja harrastaneet yleisurheilua viisi vuotta. Ensimmäisen juoksuharjoitteluun painottuvan vuoden aikana sekä tyttöjen että poikien hapenottokyky …

Lue lisää »

Vauhtia veteraaneille

Juoksuvauhti hidastuu aktiivisellakin liikkujalla iän myötä. Aikuisurheilijakin voi kuitenkin kehittyä ja säästyä vammoilta kiinnittämällä huomiota harjoittelun laatuun. Iän karttuessa lihasvoima ja -teho heikkenevät. Jotkin lihasryhmät ovat kuitenkin merkittävämmässä osassa juoksuvauhdin säilymisessä kuin toiset. Suomalaistutkimus muutaman vuoden takaa osoitti, että nilkan ojentajien eli pohjelihasten surkastuminen selittää osittain juoksun hidastumisen veteraaniurheilijoilla. Tutkijat testasivat kolme ryhmää, joissa keski-ikä oli 26, 61 ja 78 …

Lue lisää »
X