lauantai , 22 helmikuu 2020

Juoksuharjoittelu

Voimaliike syksyyn – maastaveto yhdellä jalalla (video)

Syksyllä juoksijan kannattaa hankkia voimaa tulevan harjoituskauden pohjaksi. Hyvä voimaliike on maastaveto yhdellä jalalla. Videolla hyvä juoksijan voimaliike eli maastaveto yhdellä jalalla. Sen voi tehdä tarvittaessa pelkällä harjanvarrella, mutta tankoon voi lisätä painojakin. Suunnistaja Hannu Airila näyttää mallisuorituksen. Lue juttu Polkujuoksijan voimakymppi (Juoksija 2/2018) lehtiarkistostamme. Liikkeet Hannu Airila Videokuvaus Markus Laukkanen  Videoeditointi Pena Rekiranta

Lue lisää »

Sara Kuivisto ja Ari Suhonen: ”Tähtäämme tosissaan hallikauteen” (video)

Yleisurheilun EM-kilpailuissa 800 metrillä ja 1 500 metrillä juossut Sara Kuivisto (Borgå Akilles) lähtee innolla kohti uutta kautta. Porvoolaisen kaudesta on tulossa sekä rytmityksen että harjoittelun osalta erilainen kuin aiemmista vuosista. Vuosi 2018 oli Sara Kuivistolle onnistunut, ja hyvä harjoituskausi poiki uudet ennätykset molemmilla mielimatkoilla. Kuivisto ja hänen valmentajansa Ari Suhonen katsovat luottavaisina ensi kauteen. Tulevan kilpailukauden rytmitys poikkeaa totutusta …

Lue lisää »

Janica ja Matti Rauma videohaastattelussa

Juoksija 8/2018 laajassa henkilöjutussa tutustumme Berliinin EM-kisoissa huippuonnistumisen saavuttaneeseen estejuoksija Janica Raumaan ja hänen maratoonariaviomieheensä Matti Raumaan. Videolla Raumat vastaavat moniin urheilukysymyksiin, ja lisäksi he saavat arvioida toistensa parhaita luonteenpiirteitä. Videokuvaus ja editointi Pena Rekiranta Lue myös Janica Rauman harjoitusviikko. Lue myös Matti Rauman harjoitusviikko.    

Lue lisää »

Matti Rauman harjoitusviikko

Juoksijan 8/2018 laajassa henkilöjutussa tutustuimme turkulaiseen Rauman juoksijapariskuntaan. Artikkelissa julkaisimme jo Matti Rauman harjoitusviikon Espanjan treenileiriltä, joulukuun lopusta vuodelta 2016. Tuon talvikauden harjoitusviikon jatkoksi tässä toinen Matti Rauman harjoitusviikko. Kyseessä on viikko 13 vuodelta 2018, maratonharjoitusviikko korkeanpaikan leiriltä Yhdysvaltain Flagstaffista – 2 100 metrin korkeudessa. Matti Rauman suosikkiharjoituksia ovat pitkät kiihtyvät maratonharjoitukset sekä maratonvauhtiset, pienempiin osiin pilkotut harjoitukset. Molemmista on esimerkit kyseisessä …

Lue lisää »

Janica Rauman harjoitusviikko

Juoksijan 8/2018 laajassa henkilöjutussa tutustuimme turkulaiseen Rauman juoksijapariskuntaan. Artikkelissa julkaisimme jo esimerkin Janica Rauman harjoitusviikosta Flagstaffista huhtikuulta 2018. Tuon kevätkauden harjoitusviikon jatkoksi tässä toinen esimerkkiviikko Janica Rauman harjoittelusta. Kyseessä on harjoitusviikko kesäkuun lopusta 2018, joka päättyi sunnuntaina 3 000 metrin esteiden EM-rajan alitukseen Unkarissa. Janica Rauman onnistunut kausi huipentui uuteen omaan ennätykseen Berliinin EM-kisoissa, kun hän juoksi alkuerässä 3 000 …

Lue lisää »

Hiit-harjoittelu edistää terveyttä

Hiit tuo hien pintaan soutulaitteella!

Onko HIIT hyödyllistä kuntoilijalle? Kovatehoiset intervallit kiinnostavat yhä enemmän kuntoilijoita ja jopa terveysliikkujia. Riittääkö muutaman minuutin kova puristus nostamaan kuntoa? Perinteiset liikuntasuositukset ovat jo vuosikymmeniä kehottaneet ihmisiä tekemään runsaasti rauhallista aerobista liikuntaa. Ovatko ohjeet olleet turhia, jos sama hyöty saadaan tekemällä viikossa 15 minuuttia tehoharjoittelua? Intervalliharjoittelu on ollut tuttua kilpaurheilussa iät ja ajat. Viime vuosina on tutkittu innokkaasti menetelmän soveltuvuutta …

Lue lisää »

Peruskunto luo kestävyysjuoksun perustan

Peruskunto on kestävyysjuoksun perusta.

Kestävyys kehittyy yksinkertaisella perusharjoittelulla. Kun tehoa tulee lisää, harjoituspäivien rytmityksellä on suuri merkitys. Voimaharjoittelun sijoittaminen kestävyysjuoksijan ohjelmaan vaatii enemmän huomiota. Peruskunto on kestävyysurheilun kuten kestävyysjuoksun tärkein tekijä. Se määrittää, millä tasolla kilpaillaan. Tehoharjoittelulla tuloksista voidaan hioa sekunteja, mutta peruskestävyydellä minuutteja. Myös kestävyysjuoksussa aerobiset ominaisuudet ratkaisevat tulostason lähes sataprosenttisesti. Harjoittelu perustuu hyvään kestävyyteen kaikilla kilpailumatkoilla 1 500 metristä ylöspäin. Vain 800 …

Lue lisää »

Pitkä lenkki – tehokkain kestävyysharjoitus

Pitkä lenkki on tehokkain tapa parantaa kestävyyttä ja elimistön aerobista kuntoa. Kestoharjoitelulla on yksiselitteisiä terveydellisiä vaikutuksia yleiskuntoon. Kuntoilussa on tällä hetkellä suosiossa tehokkaan intervalliharjoittelun korostaminen. Pitkän lenkin hyötyjä ei kuitenkaan kannata unohtaa. Tehoharjoittelu ei ole hyödyllistä, jos pohjalla ei ole riittävää peruskuntoa. Aerobisella harjoittelulla on myös tärkeä roolinsa palautumisessa. Riittävä juoksumäärä on maratonin ja puolimaratonin kaltaisille matkoille tähtääville myös lajinomainen …

Lue lisää »

Aitadrillit tuovat notkean askeleen

Rohkeasti urheilukentälle! Liikkuvuus ja elastisuus paranevat, kun otat aitaharjoitteet eli aitadrillit harjoitusohjelmaasi. Kuntoilijatkin voivat hyödyntää yleisurheilun erikoisharjoitteita. Kilpaurheilijat tekevät runsaasti aitaharjoitteita kävellen, hypellen ja juosten. Aitadrillit kehittävät kehon yleistä liiketaitoa, erityisesti keskivartalon ja lantion hallintaa sekä lantion liikkuvuutta. Aitojen ylitys antaa jäntevyyttä, voimaa ja elastisuutta jalkalihaksille, varsinkin pohkeille, nilkoille ja pakaroille. Hypellen tehtynä ne kehittävät kimmoisuutta. Aitadrillit ovat aitajuoksun tärkeitä tekniikkaharjoitteita, …

Lue lisää »

Pitkät vedot tekevät juoksijan

Pitkät vedot tuovat kestävyyskisoissa tarvittavia ominaisuuksia.

Vauhdikkaat pitkät vedot ovat suosittuja kestävyysjuoksijoiden harjoitteita. Nykyisin niitä taitaa löytyä kaikkien juoksijoiden ohjelmista. Kuntoilijat voivat vetää esimerkiksi 500-metrisiä tai minuuttivetoja, huippujuoksijat puolestaan 1–3 kilometrin toistoja. Pitkien vetojen ensisijaisena tavoitteena on kehittää maksimaalista kestävyyttä, aerobisen suorituskyvyn terävintä kärkeä. Usein pitkiä vetoja kutsutaan myös hapenottovedoiksi. Maksimikestävyys on ehdoton ominaisuus 3 000–10 000 metrin ratajuoksijoilla ja tärkeä tukiominaisuus maratoonareilla ja mailereilla. Kuntojuoksijalle suorituskyvyn huippuunsa …

Lue lisää »
X