perjantai , 25 syyskuu 2020

Juoksuohjelmat

Kestävyyden alkulähteillä

Usein juoksijoiden kuulee pohtivan, kuinka heidän pitäisi koventaa harjoitteluaan parantaakseen tuloksiaan. Suurin kehityksen kohde olisi kuitenkin parantaa perusharjoittelua. Näin on varsinkin kuntojuoksijoiden kohdalla. Kestävyysharjoittelun ei tarvitse olla monimutkaista. Juoksutulokset kehittyvät, kun perusta on hoidettu kuntoon matalatehoisella ja runsaalla aerobisella harjoittelulla. Sopiva annos tehoharjoittelua, nopeus ja voima tukevat kestävyyskuntoa. Tärkeysjärjestyksessä ne tulevat kuitenkin selkeästi aerobisten ominaisuuksien jälkeen. Fysiologian numero sen kertovat: …

Lue lisää »

Piristystä kevyelle lenkille

Rennot nopeusvedot antavat vaihtelua pitkään ja hitaaseen juoksuun. Juoksijoiden harjoituspäiväkirjat saattavat näyttää joskus tylsältä luettavalta. Kilometrejä perä perään – 10, 15 tai 20 km – vieläpä tasavauhtisesti. Totuus on kuitenkin usein aivan toisenlainen. Kilometrit eivät suinkaan tarkoita junnaavaa menoa alusta loppuun, vaan mukana on hyvinkin vaihtelevaa vauhtia. Kokeneelle juoksijalle se on kuitenkin niin itsestään selvä asia, että tällaisia vauhti-iloitteluja ei …

Lue lisää »

Työkaluja vauhtivetoihin

Intervalliharjoittelussa on monia mahdollisuuksia. Tässä muutamia huippujuoksijoiden malleja, joita myös kuntoilijan on helppo käyttää hyödykseen. Kestävyysharjoittelua on perinteisesti kuvattu pyramidi-mallilla. Leveä pohja rakentuu runsaasta aerobisesta perus- ja vauhtikestävyysharjoittelusta. Terävä ja kapea huippu on ensin maksimikestävyyttä ja lopulta kovatehoista maitohapollista juoksua eli nopeuskestävyyttä. Perusharjoittelua on varsin helppo ohjata vaikkapa sykkeen avulla. Aerobisten ominaisuuksien tehoalue on noin 50–80 prosenttia maksimisykkeestä, joten harjoituksia …

Lue lisää »

5 vinkkiä rasitustasoihin

Harjoitusohjeissa puhutaan useimmiten kilometreistä ja metreistä. Kuntojuoksijalle matkaperusteiset ohjeet voivat olla liian vaativia tai ohjata harjoittelua jopa väärään suuntaan. Esimerkiksi suositut 1 km:n vedot kestävät aktiivijuoksijalla vain alle kolme minuuttia, mutta kuntoilijalla herkästi jo 4–5 minuuttia. Aikaperusteiset ohjeet voivatkin toimia paremmin kuntoilijalla. Ne perustuvat myös rasituksessa kulutettaviin energialähteisiin, joista syntyy harjoitusvaikutusten fysiologinen ero. 1. ALLE 10 SEKUNTIA Lyhyet, maitohapottomat vedot …

Lue lisää »

Fartlek – nauti vauhdista!

Kaipaatko juoksulenkkeihisi monipuolisuutta ja vaihtelua tasavauhtiseen menoon? Entä haluatko toteuttaa omia mieltymyksiäsi ilman tiukkoja ja kaavamaisia harjoituksia? Jos vastaat kyllä, silloin fartlek eli vauhtileikittely on sinulle sopiva harjoitusmuoto. Vauhtileikittelyssä rajana on vain mielikuvitus, mutta sen avulla voit rakentaa myös systemaattisen harjoituksen. Fartlek on kestojuoksua Vaikka vauhtileikittelyyn kuuluukin vauhdin vaihteluja ja intervalleja muistuttavia vetoja, menetelmän ideana on juosta ilman kävelytaukoja eli …

Lue lisää »

Mäkijuoksuharjoitus

Juoksurinkiharjoitus Kevät on hyvää aikaa hankkia lajivoimaa mäkivetojen avulla. Mäkivedot voivat olla pitkiäkin, mutta tämän päivän vedoissa keskitytään teräviin ja lyhyisiin vetoihin. • Verryttelyt 20 min juoksua ennen ja jälkeen treeniin • Liikkuvuusliikkeet 2*20m: pohkeet ja takareidet • Koordinaatiot 2*20m: polvennostojuoksu ja isovuorohyppely loivaan ylämäkeen • Mäkivedot 2*4*15 s ylämäkeen: Juokse noin 15 sekunnin pituinen veto ylämäkeen, kävele alas, tee …

Lue lisää »

Koukuttavat yassot

Yassot ovat yhdysvaltalaisen juoksupersoonan Bart Yasson kehittämä klassikkotreeni. Harjoitus pyrkii ennustamaan maratonkunnon. Treenin henkeen sopii sen suorittaminen yleisurheilukentällä. Yasso-treenissä juostaan kymmenen 800 metrin toistoa. Vetojen tavoiteaika saadaan muuttamalla oma maratontavoite minuuteiksi. Eli jos tavoittelet neljän tunnin maratonaikaa, yassot pitäisi kulkea neljään minuuttiin. Jos tavoitteesi on esimerkiksi 3.30, tikitä 800 metrin vedot 3 minuuttiin 30 sekuntiin. Yassojen välinen palautus on sama …

Lue lisää »

Vauhtikestävyys nostaa tuloskuntoa

Hyvällä peruskunnolla tyylikkäästi maaliin, vauhtikestävyydellä tulokset paremmiksi. Näin voisi tiivistää kuntojuoksijan ohjeet maratonilla, puolikkaalla ja kympillä. Hyvä vauhtikestävyys auttaa saavuttamaan tulostavoitteet pitkillä juoksumatkoilla. Peruskestävyyttä on helppo kehittää ahkeralla lenkkeilyllä ja muulla aerobisella liikunnalla. Runsas matalatehoinen harjoittelu on kestävyyden kannalta kuin rahan laittamista pankkiin säästöön. Tulosten parantaminen vaatii kuitenkin lajinomaista suorituskykyä eli hyvää vauhtikestävyyttä (VK). Kestävyysjuoksussa hyvä lopputulos syntyy kyvystä pitää …

Lue lisää »

Talven yli juosten

Talven olosuhteet saattavat haastaa juoksijaa. Listasimme vinkit harjoittelun laadun ylläpitoon, kun pimeät ilmat ja liukkaat tiet saapuvat. Sisälläkin voi juosta! Suomessa on varsin kattavasti yleisurheiluun tarkoitettuja sisähalleja ja juoksusuoria, jotka ovat myös kuntoilijoiden käytettävissä. Sisällä juokseminen ei tietenkään korvaa täysin ulkona tapahtuvaa lenkkeilyä, mutta pahimpien kelien varalle ja harjoittelun virkistämiseksi ja monipuolistamiseksi ne ovat oiva vaihtoehto. Halliharjoittelulla saavutetaan kaksi selvää …

Lue lisää »

Vauhtia hallista!

Kuntojuoksijankin kannattaa kehittää vauhtikapasiteettiaan talvella hallissa – mutta maltilla. Talvi on jälleen kerran kutittelemassa olkapään takana ja haastamassa juoksijoita muokkaamaan vauhdikkaamman juoksun rutiineja ja harjoituksia olosuhteisiin sopiviksi. Hallijuokseminen tarjoaa hyvän vaihtoehdon lisätä vauhtikapasiteettia kohti kevään juoksuja, ettei harjoittelu puuroudu pelkäksi peruskestävyyslenkkeilyksi. Tässä on muutama kuntojuoksijoille/kilpakuntoilijoille (päämatkat 10 kilometristä maratoniin) soveltuva pidempien vetojen (yli tuhat metriä) esimerkkiharjoitus, joita itse teetän valmennettavillani …

Lue lisää »
X