Kaikki artikkelit

Juoksijan numerossa 7/2020 annamme asiantuntijoidemme vinkit kotona tehtäviin voimaliikkeisiin.

Juoksijan 7/2020 laajassa henkilökuvassa on kuvataiteilija ja tutkija Mikko Ijäs. Helsinkiläinen Mikko Ijäs on tutkinut alkuperäisheimojen juoksemista, juoksumetsästystä sekä työskennellyt Born to Run -teoksesta tunnetuksi tulleen Daniel Liebermanin alaisuudessa.

Juoksijan numerossa 7/2020 annamme asiantuntijoidemme vinkit kotona tehtäviin voimaliikkeisiin.

Sykemittaus ranteesta on kimuranttia etenkin juostessa. Avaamme rannesykemittauksen haasteet ja kerromme, miten mittarit ovat toimineet testeissämme. Perinteinen sykkeen mittaus rinnasta perustuu sähköisiin impulsseihin. Sykemittaus ranteesta puolestaan tapahtuu optoelektronisesti eli led-valoilla. Urheilukellon pohjasta lähtee vihreä valosignaali. Sen heijastuminen paljastaa sykkeen, mikäli liike tai ympäristön valo eivät sekoita peliä. Tekniikkaa toimii vakuuttavasti ihmisen ollessa paikallaan, mutta liikunnan haasteita ei ole vielä täysin …

Teksti Marcus Lindqvist  Kuva Daniel Byskata Syömishäiriöt lähes pilasivat Jonna Skrifvarsin terveyden. Nyt hän haluaa, että nuoria urheilijoita kuunnellaan tarkemmin. Vuonna 2013 uusikaarlepyyläinen Jonna Skrifvars saavutti aikuisten SM-hopeaa 400 metrillä omalla ennätyksellään 55,35. Samana vuonna hän sai myös SM-hopeaa 4 × 400 metrin viestissä IF Nykarlebynejdenin joukkueessa. Päällisin puolin kaikki oli kunnossa, mutta henkisesti hän ei voinut yhtä hyvin. Skrifvars …

Usein juoksijoiden kuulee pohtivan, kuinka heidän pitäisi koventaa harjoitteluaan parantaakseen tuloksiaan. Suurin kehityksen kohde olisi kuitenkin parantaa perusharjoittelua. Näin on varsinkin kuntojuoksijoiden kohdalla. Kestävyysharjoittelun ei tarvitse olla monimutkaista. Juoksutulokset kehittyvät, kun perusta on hoidettu kuntoon matalatehoisella ja runsaalla aerobisella harjoittelulla. Sopiva annos tehoharjoittelua, nopeus ja voima tukevat kestävyyskuntoa. Tärkeysjärjestyksessä ne tulevat kuitenkin selkeästi aerobisten ominaisuuksien jälkeen. Fysiologian numero sen kertovat: …

Rennot nopeusvedot antavat vaihtelua pitkään ja hitaaseen juoksuun. Juoksijoiden harjoituspäiväkirjat saattavat näyttää joskus tylsältä luettavalta. Kilometrejä perä perään – 10, 15 tai 20 km – vieläpä tasavauhtisesti. Totuus on kuitenkin usein aivan toisenlainen. Kilometrit eivät suinkaan tarkoita junnaavaa menoa alusta loppuun, vaan mukana on hyvinkin vaihtelevaa vauhtia. Kokeneelle juoksijalle se on kuitenkin niin itsestään selvä asia, että tällaisia vauhti-iloitteluja ei …

Pohkeen syvä laskimotukos voi johtaa vaaralliseen keuhkoveritulppaan, jos verihyytymä kulkeutuu pohkeesta keuhkovaltimoon. Toispuoleinen pohjekipu voi olla laskimotukoksen oire. Hyvä kunto ei suojaa laskimotukokselta, eikä pohjekipuihin ole helppo reagoida ajoissa. Jos verihyytymä lähtee pohkeesta liikkeelle, se voi päätyä keuhkoihin ja aiheuttaa siellä vaarallisen veritulpan. Liikkuminen pitää veren tehokkaasti liikkeessä myös verisuonten laskimoissa, joissa ei ole samanlaista verta liikuttavaa painetta kuten valtimoissa. …

Jos kehitys on tyssännyt vetoharjoittelussa tai muuten vaan haluat piristystä vanhaan kaavaan, voit kokeilla seuraavia tutkitusti tehokkaita variaatioita. Intervalliharjoittelu perustuu kovan ja helpon vauhdin vaihteluun. Vauhtia voi vaihdella myös itse veto-osuuden sisällä. Kansainvälisistä tutkijoista koostuva ryhmä julkaisi tuoreen tutkimuksen, jossa hyvin harjoitelleet pyöräilijät suorittivat eri päivinä 2 × 5 minuutin harjoituksen. Toisessa kovat 5-minuuttiset suoritettiin tasaisella 84 prosentin teholla ramppitestissä …