keskiviikko , 18 syyskuu 2019

Ravinto

Poweria pinaatista

Pinaatin popsiminen saa Kippari-Kallen hauikset kasvamaan. Juoksijan lihakset tuskin turpoavat pinaattia syömällä, mutta monessa muussa mielessä pinaatti voi tuoda voimaa liikkujan arkeen. Pinaatissa, kuten myös muissa vihreissä lehtivihanneksissa, on runsaasti klorofylliä sekä karotenoideja, pinaatissa erityisesti beetakaroteenia, luteiinia ja zeaksantiinia. Näillä fytokemikaaleilla on tunnetusti lukuisia terveyttä tukevia vaikutuksia. Pinaatti on myös erinomainen K-vitamiinin, foolihapon ja C-vitamiinin lähde. Kivennäisaineista siinä on runsaasti …

Lue lisää »

Juokse, syö ja pudota painoa

Ihanteellinen paino vaihtelee yksilöstä toiseen, mutta turhat rasvakilot eivät tee kenestäkään nopeampaa juoksijaa. Pyrkimys rasvanpolttoon myös motivoi ihmisiä juoksun pariin. Aktiivinen liikunta painoa pudottaessa auttaa lihaskudoksen säilyttämisessä. Oikealla ravinnolla vireystila säilyy hyvänä, juoksu kulkee – ja sopiva paino löytyy. Juostessa energia palaa tehokkaasti. Silti juoksun ja syömättömyyden yhdistelmä on tuhoon johtava oikaisuyritys ihan jokaisen, myös tavoitteellisen juoksijan painonpudotuksessa. Etenkin aerobisen …

Lue lisää »

Juoksunautintoa oikealla neste- ja energiatankkauksella

Pitkä juoksukisa on edessä, kuinka kannattaa juoda ja tankata? Kysyimme asiasta ravintoasiantuntija Olli Ilanderilta. Mikä merkitys nestetasapainolla on pitkässä kestävyyssuorituksessa? Juominen kannattaa maratonilla ja puolikkaalla. 10 kilometrillä myös muutama hörppy, jos on kuuma ilma. Vitosella ei, varsinkaan jos teho on kova, sillä neste ei silloin imeydy hyvin. Juominen ylläpitää fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä. Riittävä juominen on tärkeää varsinkin silloin, jos …

Lue lisää »

Karpalo – Kirpeitä terveyshyötyjä

Karpalo on yksi terveellisimmistä marjoista. Suomen soilla kasvaa kahta kauniin punaista karpalolajia, isokarpaloa ja pikkukarpaloa.   Karpalo sisältää useita kivennäisaineita ja vitamiineja, erityisesti C-vitamiinia. Karpalo on myös hyvä ravintokuidun lähde. Arvokkainta karpalossa, kuten monissa muissakin marjoissa, ovat kuitenkin sen sisältämät polyfenoliset yhdisteet. Näistä karpalossa tärkeimpiä ovat proantosyanidiinit. Karpalolla on jo aikoja hoidettu virtsateiden terveyttä ja näyttö karpalon hyödyistä etenkin kyseisten infektioiden ehkäisyssä …

Lue lisää »

Sopivasti suolaa

Natriumilla on tärkeä rooli esimerkiksi nestetasapainon säätelyssä, hermoimpulssien kulussa sekä lihasten toiminnassa. Ruokasuola eli natriumkloridi on ehdottomasti oleellisin natriumin lähde. Kun kerrot elintarvikkeessa ilmoitetun natriumin määrän 2,5:llä, saat elintarvikkeen sisältämän suolan määrän. Suolan tarve ei kuitenkaan ole kovin suuri, vaan jo 1,3 grammaa vuorokaudessa riittää. Liika natriumin saanti nostaa osalla väestöstä verenpainetta, mikä on terveydelle haitallista. Natriumin liiallisella annostuksella saattaa …

Lue lisää »

Härkäpavut – proteiinirikas papu ruokavalioon

Mikäli haluat syödä edullisesti, ekologisesti ja terveellisesti, ovat pavut mitä parhainta ruokaa. Papuihin kuuluu noin 80 köynnöstävää ruohovartista lajia, joten valinnanvaraa riittää. Eri pavuilla on toki erilaisia ominaisuuksia, mutta ne kaikki sisältävät runsaasti ravintokuituja, vaihtelevan määrän hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja ja – mikä tärkeintä – kasvikunnan tuotteeksi varsin paljon proteiineja. Ravitsemuskeskustelussa on noussut viime aikoina selkeästi esiin, että etenkin punaisen lihan …

Lue lisää »

Mustikkasoppa – kotimaisen superkeiton äärellä

Mustikkasoppa on vuosien saatossa antanut voimaa suomalaisille liikunnan harrastajille. Onko perinne sattuma vai piileekö mustikassa kestävyysliikkujalle hyödyllisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia? Kuten kaikki marjat myös mustikka sisältää laajan kirjon vitamiineja ja kivennäisaineita. Lisäksi mustikka antaa runsaasti ravintokuituja. Mustikat ovat polyfenolipitoisimpia marjoja ja sisältävät erityisen runsaasti antosyaaneja. Ne antavat mustikalle värin ja ovat todennäköisesti monien mustikan terveysvaikutusten syy. Mustikan ja terveyden välisiä yhteyksiä …

Lue lisää »

Parapähkinät – Seleenin superlähde

Parapähkinät ovat pähkinöiden eliittijoukkoa ja varsinainen seleenin superlähde. Jo yhdellä pähkinällä täytät päivittäisen seleenintarpeen. Englannin kielessä brasilialaiseksi nimetyn pähkinän – brazil nut – tunnistat suuresta koosta ja sileästä pinnasta.  Kuten kaikki pähkinät, parapähkinät ovat ravintotiiviitä ja kaloririkkaita. Pieni kourallinen – kuutisen pähkinää – sisältää 185 kilokaloria ja 19 grammaa rasvaa. Suurin osa parapähkinöiden rasvasta on kuitenkin terveydelle hyödyllisiä tyydyttymättömiä rasvoja, …

Lue lisää »

Taateleista energiaa lenkille

Taateli on luumarja, joka kasvaa kookospuita muistuttavassa taatelipalmussa, ja on yksi vanhimmista ihmisen viljelemistä hyötykasveista. Sitkeitä ja jopa kinuskin makuisia marjoja on hyödynnetty itämaisissa jälkiruoissa jo vuosituhansia.  Kuivatut, kivettömät taatelit koostuvat lähes 70-prosenttisesti sokerista – niitä kutsutaan luonnon omiksi makeisiksi. Vaikka taatelit ovat makeita kuin karkit, on niiden koostumus ravintorikas ja niillä on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Hedelmäliha koostuu lähinnä yksinkertaisista …

Lue lisää »

Juoksijan salaatit – ravintorikkaita reseptejä

Mitä ”salaatti” oikeastaan on? Yhdelle se on pinaatinlehtiä ja ituja, toiselle kylmää pastaa tai perunan palasia majoneesissa. Tilanteesta riippuen kaikki käy. Salaatti mielletään terveelliseksi ja kevyeksi, vaikka se ei ole välttämättä kumpaakaan. Salaatin rooli ateriakokonaisuudessa on hyvä miettiä, ennen kuin pohtii millaisia aineksia kulhoon kasaa. Perinteisen lautasmallin mukaan puolet annoksesta tulisi muodostua kasviksista. Kun varsinainen pääruoka sisältää riittävästi proteiinia ja …

Lue lisää »
X