lauantai , 22 helmikuu 2020

Ravinto

Parapähkinät – Seleenin superlähde

Parapähkinät ovat pähkinöiden eliittijoukkoa ja varsinainen seleenin superlähde. Jo yhdellä pähkinällä täytät päivittäisen seleenintarpeen. Englannin kielessä brasilialaiseksi nimetyn pähkinän – brazil nut – tunnistat suuresta koosta ja sileästä pinnasta.  Kuten kaikki pähkinät, parapähkinät ovat ravintotiiviitä ja kaloririkkaita. Pieni kourallinen – kuutisen pähkinää – sisältää 185 kilokaloria ja 19 grammaa rasvaa. Suurin osa parapähkinöiden rasvasta on kuitenkin terveydelle hyödyllisiä tyydyttymättömiä rasvoja, …

Lue lisää »

Taateleista energiaa lenkille

Taateli on luumarja, joka kasvaa kookospuita muistuttavassa taatelipalmussa, ja on yksi vanhimmista ihmisen viljelemistä hyötykasveista. Sitkeitä ja jopa kinuskin makuisia marjoja on hyödynnetty itämaisissa jälkiruoissa jo vuosituhansia.  Kuivatut, kivettömät taatelit koostuvat lähes 70-prosenttisesti sokerista – niitä kutsutaan luonnon omiksi makeisiksi. Vaikka taatelit ovat makeita kuin karkit, on niiden koostumus ravintorikas ja niillä on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Hedelmäliha koostuu lähinnä yksinkertaisista …

Lue lisää »

Juoksijan salaatit – ravintorikkaita reseptejä

Mitä ”salaatti” oikeastaan on? Yhdelle se on pinaatinlehtiä ja ituja, toiselle kylmää pastaa tai perunan palasia majoneesissa. Tilanteesta riippuen kaikki käy. Salaatti mielletään terveelliseksi ja kevyeksi, vaikka se ei ole välttämättä kumpaakaan. Salaatin rooli ateriakokonaisuudessa on hyvä miettiä, ennen kuin pohtii millaisia aineksia kulhoon kasaa. Perinteisen lautasmallin mukaan puolet annoksesta tulisi muodostua kasviksista. Kun varsinainen pääruoka sisältää riittävästi proteiinia ja …

Lue lisää »

Rusinat – liikkujan kätevä eväs

Rusinat ovat käteviä välipaloja tai eväitä ja sopivat varsin hyvin liikkujan päivittäiseen ruokavalioon. Leivoksiin, salaatteihin ja lämpimiin ruokiin rusinat tuovat makeutta. Ne ovat suosituimpia kuivahedelmiä ympäri maailman. Viinirypäleet kuivattuvat rusinoiksi joko auringossa tai kuivatusuunissa. Rusinakilo syntyy vajaasta viidestä kilogrammasta viinirypäleitä. Lajeista meille suomalaisille tutuimpia ovat tummat thompsonit, vaaleat sultanat sekä suuret tummat muscatelit. Kuivauksen jäljiltä rusinoissa ei ole yhtä paljon …

Lue lisää »

Tarvitseeko juoksija lisäravinteita? Mikael Fogelholm vastaa

Mikael Fogelholm Polkuporinat-haastattelussa.

Mikael Fogelholm vastaa Polkuporinat-podcastissa kysymyksiin lisäravinteiden tarpeesta sekä hyvästä kestävyysliikkujan ravinnosta. Hän kertoo Mikael Heermanin haastattelussa myös liikunnallisen taustansa ja ensi kesän tavoitteensa. Helsingin yliopiston ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholm on alansa ehdottomia suomalaisia ykkösnimiä. Yleisiä ravitsemussuosituksia tekemässä ollut Fogelholm tuntee ravitsemustutkimuksen laajasti. Liikuntaravitsemus on kuitenkin yksi Fogelholmin erityisosaamisen alueista. – Olen ainoa liikuntaekspertti porukastamme. Olipa kurssi mikä tahansa, jos pitää …

Lue lisää »

Hyvät rasvat – hiihtäjän ravinnon energinen perusta

Ei ole yhdentekevää, mitä rasvaa ruokavalio sisältää. Hyvät rasvat kertyvät oliivi- ja rypsiöljystä, kalasta, pähkinöistä, siemenistä ja avokadosta. Mutta entä kovetettu kasvirasva, palmu- ja kookosöljy tai liha- ja maitorasvat? TEKSTI OLLI ILANDER Oliiviöljy Runsaasti oliiviöljyä sisältävä Välimeren ruokavalio on osoittautunut tehokkaaksi diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, lihavuuden ja keskushermoston sairauksien ehkäisyssä. Vaikka Välimeren ruokavalion terveysvaikutukset ovat kokonaisuuden ansiota, johtuu suurin osa …

Lue lisää »

Poistaako kollageeni nivelkipuja?

Kollageeni voi tuoda etuja liikkujalle palautumisproteiinien sekoituksen osana.

Kollageeni saattaa auttaa urheiluvammojen ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Jos välttelet lihaa ja karsit niveloireista, kokeile kalasta erotettua sidekudosproteiinia. Kollageenilisän arvellaan edistävän sidekudosproteiinin tuotantoa nivelrustossa ja lievittävän nivelkipua. Liha- ja kalateollisuuden sivutuotteista, pääasiassa nahasta tai rustosta, eristettävä kollageeni- eli sidekudosproteiini herättää mielenkiintoa urheilupiireissä. Kollageeni on periaatteessa sama asia kuin kakkujen hyydytetyistä osista tuttu liivate eli gelatiini. Vahvoja todisteita kollageenin hyödystä urheilijoille ei …

Lue lisää »

Punajuuri valmistaa kisaan

Punajuuri ja suoirtuskyky ovat yhdistelmä, joka on kiinnostanut jopa tutkijoita.

Punajuurimehu on viime vuosina noussut kestävyysurheilijoilla jonkinmoiseksi superdrinkiksi. Punajuuri tarjoaa reilusti nitraatteja, joista käynnistyvä reaktioketju laajentaa verisuonia ja vaikuttaa lihaksiin. Jopa suorituskyky voi parantua. Itsekin juon punajuurimehua aina ennen kilpailuja. Mehu on tärkeä osa psyykkistä valmistautumistani, mutta ihan humpuukia ei ole sekään, että punajuuri auttaisi myös fyysistä kestävyyttä. Punajuuri – kuten myös esimerkiksi rucola-salaatti ja pinaatti – sisältää luonnostaan runsaasti …

Lue lisää »

Energiageeli auttaa maratonilla – ohjeet geelin valintaan ja määrään

Energiageeli tuo kaivattua jaksamista pitkään kestävyyssuoritukseen kuten maraton, triathlon, hiihto tai polkujuoksu.

Onnistunut energian nauttiminen pohjustaa onnistumisen pitkissä kestävyyssuorituksissa olipa laji sitten perinteinen maraton, polkujuoksu, triathlon tai hiihto. Lue vinkkimme ja valitse energiageeli oikein. Maratonin, polkujuoksukisan tai vaikkapa triathlonin aikana saadut hiilihydraatit pitävät verensokerin normaalina ja siten turvaavat aivojen ja keskushermoston energiansaannin. Tämä on tärkeää motivaatiolle ja myönteiselle fiilikselle ja kivun sekä rasituksen siedolle. Pitkien ja rankkojen kisojen aikana nautitut hiilarit ehkäisevät …

Lue lisää »

Vältä nestehukka – juo sopivasti

Nestehukka laskee suorituskykyä. Toisaalta liiallinen juominen ei kannata.

Kestävyysliikkuja kuulee yhtenään, miten tärkeää neste on kisoissa ja pitkissä harjoituksissa. Runsas ja pakotettu juominen on kuitenkin joutunut viime aikoina kyseenalaiseen valoon. Onko janon tunne paras ohje juomiseen? Nestehukka heikentää kestävyysominaisuuksia ja vaikuttaa monin tavoin haitallisesti kehon toimintaan. Veren määrä vähenee, minkä seurauksena sydämen iskutilavuus pienenee. Syke nousee 3–5 lyöntiä minuutissa jokaista menetettyä nesteprosenttia kohden. Veren kulkeutuminen lihaksiin voi hidastua, …

Lue lisää »
X