maanantai , 1 kesäkuu 2020

Terveys

Harjoittelu astman kanssa

Astma on yleisin pitkäaikainen hengityssairaus Suomessa, ja huippu-urheilijoilla astma on hyvin yleistä. Milloin kuntoilijan sitten pitäisi epäillä astmaa ja mennä kokeisiin? Astma on keuhkoputken seinämän rakenteiden tulehdussairaus. Sekä limakalvojen tulehdus että siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen ovat puolustusreaktioita, jotka torjuvat hengitettäviä vieraita aineita. Hengitystiet puolustautuvat liian voimakkaasti ja toistuvasti, vaikka elimistöä ei uhkaa todellinen vaara. Urheilija tai kuntojuoksija hakeutuu lääkäriin siksi, …

Lue lisää »

Juoksunautintoa oikealla neste- ja energiatankkauksella

Pitkä juoksukisa on edessä, kuinka kannattaa juoda ja tankata? Kysyimme asiasta ravintoasiantuntija Olli Ilanderilta. Mikä merkitys nestetasapainolla on pitkässä kestävyyssuorituksessa? Juominen kannattaa maratonilla ja puolikkaalla. 10 kilometrillä myös muutama hörppy, jos on kuuma ilma. Vitosella ei, varsinkaan jos teho on kova, sillä neste ei silloin imeydy hyvin. Juominen ylläpitää fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä. Riittävä juominen on tärkeää varsinkin silloin, jos …

Lue lisää »

Karpalo – Kirpeitä terveyshyötyjä

Karpalo on yksi terveellisimmistä marjoista. Suomen soilla kasvaa kahta kauniin punaista karpalolajia, isokarpaloa ja pikkukarpaloa.   Karpalo sisältää useita kivennäisaineita ja vitamiineja, erityisesti C-vitamiinia. Karpalo on myös hyvä ravintokuidun lähde. Arvokkainta karpalossa, kuten monissa muissakin marjoissa, ovat kuitenkin sen sisältämät polyfenoliset yhdisteet. Näistä karpalossa tärkeimpiä ovat proantosyanidiinit. Karpalolla on jo aikoja hoidettu virtsateiden terveyttä ja näyttö karpalon hyödyistä etenkin kyseisten infektioiden ehkäisyssä …

Lue lisää »

Tehovenytykset juoksijan polveen

Polven ulkosyrjällä tuntuvan, juoksijan polveksi kutsutun vaivan saa talttumaan ahkeralla venyttelyllä. Reiden ulkosivun venyttelyssä apua voi pyytää myös juoksukaverilta, sillä myös passiivinen venyttely toimii hyvin. Polven ulkosyrjällä tuntuva kipu vaanii varsinkin keväällä juoksumäärien lisääntyessä nopeasti. Särky syntyy reiden ulkopinnalla sääriluun ja lonkan välillä kulkevan IT-jänteen kiristymisestä ja hankauksesta polven ulkosivun nivelnastan yli. Aluksi kipu tuntuu polven ulkosyrjällä luun päällä, mutta …

Lue lisää »

Voiko kramppeja ehkäistä?

Kramppaaminen on kiusallinen vaiva ja saattaa jopa pilata kisasuorituksen, mutta krampin riskiä voi vähentää hyvällä valmistautumisella. Fyysisen rasituksen yhteydessä esiintyvää lihaksen tahatonta supistumista, kramppia, on yritetty selittää usean teorian avulla. Viime vuosikymmeninä vallitseva teoria on ollut joko nestehukka tai elektrolyyttitasapainon häiriintyminen. Nämä käsitykset saivat alkunsa siitä havainnosta, että kramppeja esiintyy usein pitkäkestoisissa suorituksissa ja kuumissa olosuhteissa. Näkemys ei kuitenkaan selitä …

Lue lisää »

Sopivasti suolaa

Natriumilla on tärkeä rooli esimerkiksi nestetasapainon säätelyssä, hermoimpulssien kulussa sekä lihasten toiminnassa. Ruokasuola eli natriumkloridi on ehdottomasti oleellisin natriumin lähde. Kun kerrot elintarvikkeessa ilmoitetun natriumin määrän 2,5:llä, saat elintarvikkeen sisältämän suolan määrän. Suolan tarve ei kuitenkaan ole kovin suuri, vaan jo 1,3 grammaa vuorokaudessa riittää. Liika natriumin saanti nostaa osalla väestöstä verenpainetta, mikä on terveydelle haitallista. Natriumin liiallisella annostuksella saattaa …

Lue lisää »

Voiko unta tankata varastoon?

Univaje vaikuttaa kestävyyssuorituskykyyn erityisesti pidemmillä juoksumatkoilla. Unenpuutteeseen voi kuitenkin varautua etukäteen, jos tietää nukkumisen kärsivän esimerkiksi matkustamisen tai kilpailujännityksen vuoksi. Univajeen vaikutuksia urheilijan terveyteen ja suorituskykyyn tarkasteltiin australialaisessa katsauksessa. Rasittavasta harjoittelusta huolimatta urheilijat ovat tavallista väestöä huonompia nukkujia. Olympiaurheilijoiden on havaittu nukkuvan keskimäärin 6 tuntia ja 55 minuuttia yössä (vertaa tavallisten ihmisten 7 t 11 min), ja unen laatu on …

Lue lisää »

Mustikkasoppa – kotimaisen superkeiton äärellä

Mustikkasoppa on vuosien saatossa antanut voimaa suomalaisille liikunnan harrastajille. Onko perinne sattuma vai piileekö mustikassa kestävyysliikkujalle hyödyllisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia? Kuten kaikki marjat myös mustikka sisältää laajan kirjon vitamiineja ja kivennäisaineita. Lisäksi mustikka antaa runsaasti ravintokuituja. Mustikat ovat polyfenolipitoisimpia marjoja ja sisältävät erityisen runsaasti antosyaaneja. Ne antavat mustikalle värin ja ovat todennäköisesti monien mustikan terveysvaikutusten syy. Mustikan ja terveyden välisiä yhteyksiä …

Lue lisää »

Parapähkinät – Seleenin superlähde

Parapähkinät ovat pähkinöiden eliittijoukkoa ja varsinainen seleenin superlähde. Jo yhdellä pähkinällä täytät päivittäisen seleenintarpeen. Englannin kielessä brasilialaiseksi nimetyn pähkinän – brazil nut – tunnistat suuresta koosta ja sileästä pinnasta.  Kuten kaikki pähkinät, parapähkinät ovat ravintotiiviitä ja kaloririkkaita. Pieni kourallinen – kuutisen pähkinää – sisältää 185 kilokaloria ja 19 grammaa rasvaa. Suurin osa parapähkinöiden rasvasta on kuitenkin terveydelle hyödyllisiä tyydyttymättömiä rasvoja, …

Lue lisää »

Taateleista energiaa lenkille

Taateli on luumarja, joka kasvaa kookospuita muistuttavassa taatelipalmussa, ja on yksi vanhimmista ihmisen viljelemistä hyötykasveista. Sitkeitä ja jopa kinuskin makuisia marjoja on hyödynnetty itämaisissa jälkiruoissa jo vuosituhansia.  Kuivatut, kivettömät taatelit koostuvat lähes 70-prosenttisesti sokerista – niitä kutsutaan luonnon omiksi makeisiksi. Vaikka taatelit ovat makeita kuin karkit, on niiden koostumus ravintorikas ja niillä on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Hedelmäliha koostuu lähinnä yksinkertaisista …

Lue lisää »
X