torstai , 4 kesäkuu 2020

Chili – tulinen terveyspommi?

Chili on puhekielen nimitys tulisille paprikoille. Chilejä on lukuisia erilaisia ja ne poikkeavat toisistaan muun muassa makeuden sekä tulisuuden suhteen. Chilien tulisuus voidaan luokitella niin kutsutulla Scovillen asteikolla. Esimerkiksi tavallisessa vihannespaprikassa ei ole ollenkaan poltetta, joten sen tulisuus Scovillen asteikolla on 0, kun taas esimerkiksi tutun Tabasco-maustekastikkeen tulisuus on 2 500–5 000 ja tulisimpien habanero chilien jopa 400 000. Mahtaisi suu palaa moista paprikaa maistaessa!

Chilien polte ja monet muut ominaisuudet johtuvat niiden sisältämistä kapsaisinoideista, joista kapsaisiini on kaikkein tunnetuin. Kapsaisiini on rasvaliukoinen yhdiste, minkä vuoksi chilin tulisuus ei helpota pelkkää vettä juomalla, vaan päinvastoin vesi voi jopa pahentaa poltetta levittämällä kapsaisiinia entistä laajemmalle suuhun. Veden sijaan tulisen ruoan poltetta voi pehmittää esimerkiksi rasvaa sisältävillä maitotuotteilla tai leivällä.

Kapsaisiinin terveysvaikutuksia on tutkittu kiivaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. On saatu jonkin verran näyttöä siitä, että chili voisi auttaa painonhallinnassa. Sen arvellaan johtuvan muun muassa kapsaisiinin vaikutuksesta sympaattiseen hermostoon, chilin lämmöntuottoa ja energiankulutusta lisäävästä vaikutuksesta sekä chilin vaikutuksista insuliiniaineenvaihduntaan (1). Lisäksi chilin syöminen saattaa lisätä kylläisyyttä ja vähentää ruoanhimoa.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että käytännön tasolla nämä mahdolliset vaikutukset ovat lopulta todella pieniä. Painonhallinnan lisäksi chilin mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu myös muun muassa syöpien ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Esimerkiksi eräässä hiljattain ilmestyneessä laajassa italialaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että sydäntautikuolleisuus oli chiliä säännöllisesti nauttivilla huomattavasti pienempi kuin muilla (2).

Hyödyllisiä vaikutuksia saattaa olla myös jopa urheilusuorituskyvylle. Kapsaisiini aktivoi esimerkiksi suussa ja vatsassa sijaitsevia niin kutsuttuja TRPV1-reseptoreja, joilla on tärkeä rooli muun muassa lämmön ja kivun aistimisessa. Esimerkiksi eräässä juoksijoilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suorituskyky oli parempi ja koettu rasittuneisuus pienempi niillä juoksijoilla, jotka olivat nauttineet kapsaisiinivalmistetta ennen 1 500 m juoksua (3).

Lisäksi on saatu viitteitä siitä, että TRPV1-reseptoreihin vaikuttavat yhdisteet, kuten chili, saattaisivat ehkäistä lihaskramppeja (4).

Useimmissa urheilututkimuksissa on käytetty chilin sijaan kapsaisiinivalmistetta, joten ei ole selvää, toimivatko mausteet pelkän kapsaisiinin tavoin. Tutkimuksia tarvitaan siis reilusti lisää ennen kuin voi sanoa, että kestävyysurheilijan todellakin kannattaa ottaa chiliä evääksi kisoihin ja treeneihin.

Mikään ei kuitenkaan estä kokeilemasta, toimisiko tulisuus omalla kohdalla. Esimerkiksi itse nautin viime vuonna Ironman-triathlonin maailmanmestaruuskilpailuissa tulisia energiageelikarkkeja pyöräilyosuuden loppupuolella. Jos ei muuta, niin ainakin pieni polte piristi henkisesti makeiden energiageelien ohessa.

Kapsaisinoidien lisäksi chili sisältää myös runsaasti monia vitamiineja, kuten C- ja E-vitamiinia. Lisäksi siinä on paljon karotenoideja. Toisaalta syödyn chilin määrä jää yleensä grammamääräisesti aika pieneksi, minkä vuoksi chili ei lopulta toimi kovin hyvänä vitamiinienlähteenä päivittäisessä ruokavaliossa.

Plussat ja miinukset
+ tulisuus tuo vaihtelua
+ saattaa auttaa painonhallinnassa
+ saattaa parantaa urheilijan kivunsietoa
– kaikki eivät pidä tulisuudesta
– tulisuus voi ärsyttää joidenkin vatsaa

Lähteet 1. Varghese S, Kubatka P, Rodrigo L et al. Chili pepper as a body weight-loss food. Int J Food Sci Nutr 2017; 68(4):392-401

2. Bonaccio M, Castelnuovo A, Costanzo S. Chili Pepper Consumption and Mortality in Italian Adults. J Am Coll Card 2019; 74(25):3139-49.

3. Freitas MC, Cholewa JM, Gobbo LA, Oliveira JVNS, Lira FS, Rossi FE. Acute Capsaicin Supplementation Improves 1,500-m Running Time-Trial Performance and Rate of Perceived Exertion in Physically Active Adults. J Strength Cond Res 2018; 32(2):572-577

4. Murray B. How Curiosity Killed the Cramp: Emerging Science on the Cause and Prevention of Exercise-Associated Muscle Cramps. J Am Med Athletic Ass 2016; 29(3):4-7.

Teksti Kaisa Sali 

Kuvat Shutterstock

Juttu julkaistu Juoksijassa 2/2020.

Tarkista myös

Peruna – edullista ja ekologista

Peruna on arkiruokaa parhaimmillaan. Se on paitsi terveellistä, myös erittäin ympäristöystävällistä syötävää, sillä perunan kasvatukseen …

Vastaa

X