maanantai , 17 kesäkuu 2019
Siitepölyn aiheuttama allergia on varsin yleinen juoksijan kiusa etenkin alkukesästä.
Siitepölyn aiheuttama allergia on varsin yleinen juoksijan kiusa etenkin alkukesästä. Kuva: Seppo Anttila

Juoksijan allergia kuriin siedätyshoidolla

Siitepölyn aiheuttama allergia hoidetaan tehokkaasti oikealla lääkityksellä ja siedätyshoidolla. Siedätys toimii niin hyvin, että allergiasta kärsivän kestävyyslajien harrastajan kannattaa kokeilla sitä. Hyvällä allergian hoidolla estetään myös astma.

Kevät ja kesä ovat kestävyyslajien harrastajille riemun aikaa. Valoisat illat ja lämpö hellivät mieltä ja lihaksia.

Osa meistä kuitenkin kärsii. Kevään ja kesän kylkiäisenä tulevat piinaava nuutuneisuus, tukkoisuus, valuva nenä ja vuotavat silmät. Ensin ongelmia aiheuttavat puiden siitepöly ja sitten heinät ja loppukesästä syypää voi olla pujo.

Moni kokee jopa hengenahdistusta, jonka syyksi paljastuu usein allergia. Talven harjoittelu vaikuttaa valuneen hukkaan, kun juoksu ei kulje ja pelkkä oleminen saattaa olla hankalaa. Siitepölyallergia heikentää merkittävästi monen elämänlaatua. Se saattaa haitata kestävyysliikkujan harrastusta, estää kilpaurheilijan kehittymistä ja jopa uhata koko uraa.

Tilannetta voi onneksi useimmiten parantaa tehokkailla hoidoilla ja näin mahdollistaa täysipainoinen harrastaminen.

Ristiallergia monen kiusana

Siitepöly kiusaa yleisesti, sillä siitä aiheutuvaa allergiaa potee jo noin miljoona suomalaista. Tavallisimpia allergian aiheuttajia ovat lehtipuiden, heinäkasvien ja pujon siitepölyt. Lehtipuista varsinkin koivu ja leppä ovat suurimmat tuskan tuottajat.

Siitepölyallergikkoja kiusaa lisäksi usein ristiallergia. Esimerkiksi koivuallergikon puolustusjärjestelmä reagoi allergiaoirein myös muille järjestelmän mielestä samankaltaisille ainesosille, joita on monissa ruoka-aineina käytetyissä kasveissa.

Koivuallergikoille mahdollisesti oireita aiheuttavia ruoka-aineita on paljon, kuten omena, kiivi, paprika, porkkana ja manteli. Ristiallergia on yksilöllistä: joku saa oireita omenasta ja mantelista, toinen paprikasta, kolmas ei mistään.

Kaikkiaan noin 70 prosenttia koivulle ja 20 prosenttia muille siitepölyille allergisista saa oireita ruoka-aineista. Siitepölyaikana oireilu on huomattavasti voimakkaampaa kuin muina vuodenaikoina.

Tunnista allergian oireet

Siitepölyallergia aiheuttaa allergista nuhaa, tuttavallisesti heinänuhaa, ja silmien sidekalvon tulehdusta. Oireisiin kuuluvat nenän kutina ja juoksevan, kirkkaan vesimäisen eritteen valuminen nenästä, aivastelukohtaukset sekä vetiset, punaiset silmät.

Voimakkaimmin oireilevilla voi esiintyä päänsärkyä, ärtyneisyyttä ja väsymystä. Tuntuu, että suorituskyky ei ole kohdallaan. Hoitamaton allerginen nuha voi myös altistaa toistuville ja pitkittyneille hengitystieinfektioille.

Noin 80 % astmaa sairastavista kärsii myös allergisesta nuhasta.

Lisäksi riski sairastua astmaan on allergikoilla huomattavasti suurempi kuin ei-allergikoilla. Allergista nuhaa potevista noin joka viidennellä on myös astma ja jopa 40 prosentilla keuhkoputkien supistumisherkkyyttä eli rasitusastmaa.

Jos sinulla on tyypillisiä, lieviä oireita, ja niitä esiintyy lyhyen ajan aina samaan aikaan vuodesta, et välttämättä tarvitse lääkäriä etkä allergiatutkimuksia. Maalis-huhtikuussa oireileminen tarkoittaa yleensä sitä, että syypää on leppä. Toukokuuhun osuva oireilu johtuu mitä ilmeisimmin koivusta. Kesä-heinäkuulta loppukesään jatkuvat oireet ovat yleensä peräisin heinien siitepölyistä. Loppukesän oireista sen sijaan syytetään ensisijaisesti pujoa.

Allergiatutkimus auttaa

Oireiden esiintymisajat seuraavat kasvien kukintoja, joten mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä myöhemmäksi oireilu ajoittuu. Siitepölytilannetta seuraa Turun yliopiston aerobiologian yksikkö, jonka nettisivuilla osoitteessa www.aerobiologia.utu.fi on nähtävissä ajantasainen tiedote.

Mikäli tavanomainen, alempana kuvattu itsehoito ei riitä pitämään oireita kurissa tai oireita on muulloinkin kuin kausiluonteisesti siitepölyaikoina, kannattaa hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Lääkäri selvittää oireilun luonteen ja ajankohdat tarkkaan, tutkii ainakin silmät ja hengitystiet sekä arvioi, voiko oireiden taustalla olla jotakin muuta kuin allergia.

Kaikkein tärkein allergiatutkimus on hyvin tehty haastattelu potilaan vaivoista. Ihopistokokeilla selvitetään tyypillisille allergiaa aiheuttaville siitepölyille tapahtunut herkistyminen. Myös verikokeella, IgE-vasta-ainemäärityksellä, voidaan tutkia, mille potilas on herkistynyt.

Astma vai allergia?

Allergiseen nuhaan liittyy jopa kolmin–nelinkertainen riski sairastua astmaan ja rasitusastmaan verrattuna niihin, joilla allergiaa ei ole. Ja sama toisin päin, suurella osalla astmaatikoista siitepölyallergiat pahentavat astman oireilua, ja osalla astmaa esiintyykin ainoastaan siitepölyaikoina.

Hoitamaton astma voi olla jopa hengenvaarallinen, mutta vähintäänkin se heikentää elämänlaatua ja suorituskykyä sekä altistaa hengitystieinfektioille. Siksi sen diagnosointi ja tehokas hoito ovat hyvin tärkeitä.

Kaikki mikä vinkuu, ei ole astmaa. Hengästyminen on osa kestävyysurheilua, mutta hengitysvaikeuden tunne ei kuulu kovaankaan fyysiseen rasitukseen.

Hengenahdistukseen kannattaakin suhtautua aina vakavasti, sillä se voi liittyä johonkin sairauteen, kuten astmaan. Mutta terveelläkin liikunnan harrastajalla voivat pakokaasut, ilman runsaat siitepölyt ja epäpuhtaudet ärsyttää hengitysteitä niin, että hengittäminen kovalla teholla urheiltaessa tuntuu epämiellyttävältä.

Astma supistaa keuhkoputkia

Hengitysfunktio eli se, miten hyvin ilma liikkuu keuhkojen ja ulkoilman välillä, ei terveillä kuitenkaan ole alentunut. Toisin on astmaatikoilla. Astmassa keuhkoputket supistuvat ja vaikeuttavat ilman kulkemista erityisesti ulospäin keuhkoista.

Astmaattiselle hengitysvaikeudelle on tyypillistä uloshengityksen vaikeus, ja sen yhteydessä voi kuulua vinkumista, jos tauti on huonossa hoitotasapainossa. Sen sijaan sisäänhengityksessä terveenkin juoksijan hengitys voi vinkua.

Kaikki mikä vinkuu, ei ole astmaa.

Sinulla voi olla astma, vaikkei hengityksesi vinkuisikaan. Mikäli rasitukseen nähden poikkeavia hengenahdistustuntemuksia on, tai jos suorituskyky selittämättömästi huononee siitepölykaudella, kannattaa hakeutua lääkäriin astmatutkimuksiin.

Astmalääkitys tutkimusten jälkeen

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että toivottua heikompi suorituskyky johtuu huomattavasti useammin esimerkiksi harjoitteluun ja kilpailuun valmistautumiseen liittyvistä tekijöistä kuin sairaudesta. Usein on helpompi syyttää jotain ulkopuolista, kuten oletettua astmaa, kuin myöntää, että harjoittelussa on menty ylirasituksen puolelle tai lenkillä on tullut käytyä liian vähän.

Astma diagnosoidaan mittaamalla keuhkojen toimintaa puhallusmittauksin kotona ja laboratoriossa. Rasitusastman löytyminen voi joskus olla kiven takana ja vaatia erikoistutkimuksia, kuten rasituksen yhteydessä tehtäviä hengitystutkimuksia. Diagnosointi on urheilunkin kannalta tärkeää, koska tehokas astmalääkitys palauttaa suorituskyvyn harjoittelun edellyttämälle tasolle.

Toisaalta ilman oikein perustein tehtyä diagnoosia ei lääkitystä tule käyttää. Varmuuden vuoksi lääkitseminen ei kannata. Terveelle ihmiselle siitä ei ole mitään hyötyä, haitat sen sijaan saa täysimääräisinä.

Aloita lääkitys ajoissa

Oikealla lääkityksellä voidaan hoitaa tehokkaasti allergiaoireita. Myös astmaa sairastavilla toimiva allergialääkitys astmalääkityksen ohessa vähentää tai poistaa siitepölykauden lisäämiä vaikeuksia.

Parhaiten allergiaoireilu hoituu, kun hoidon aloittaa ajoissa eikä odota oireiden voimistumista. Kun jokavuotisen oireilun ajankohta ja syy ovat tiedossa, osaa ennakoida oikein.

Siitepölyallergian peruslääke on suun kautta otettava antihistamiini. Sen vaikutus alkaa nopeasti, jopa tunnissa, joten sitä voi käyttää oireisiin myös vain tarvittaessa. Paras vaikutus saadaan kuitenkin aloittamalla lääkkeen käyttö säännöllisesti päivittäin siitepölykauden alkaessa jo ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista. Lääkitystä kannattaa jatkaa koko siitepölykauden ajan.

Antihistamiineja myydään apteekeissa sekä ilman reseptiä että reseptilääkkeinä. Molemmat tehoavat hyvin oireisiin. Mikäli yksi valmiste ei toimi toivotusti, kannattaa kokeilla toista.

Väsyttääkö allergialääke?

Vanhoilla antihistamiineilla on väsyttävä vaikutus. Uuden polven antihistamiinit ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet ne, koska niillä ei yleensä ole tätä ikävää sivuvaikutusta. Mikäli kokee lääkkeen väsyttävän, kannattaa vaihtaa toiseen valmisteeseen.

Usein oireet pysyvät kurissa jo pelkällä antihistamiinilla. Mikäli oireet jatkuvat, hoidetaan niitä myös paikallisesti, suoraan sinne, missä oireet ovat. Voidaan myös edetä niin päin, että ensin aloitetaan paikallishoito lääkkeillä ja vasta lisätehostusta tarvittaessa otetaan myös suun kautta laitettavaa antihistamiinia.

Allergiseen nuhaan käytetään nenään sumutettavaa kortikosteroidia joka tunnettaan kortisonina. Myös näitä lääkkeitä on sekä käsikauppa- että reseptivalmisteina, eikä valmisteiden välillä ole tehoeroa.

Koska ne alkavat tehota vasta noin viikon käytön jälkeen, kannattaa siitepölykautta ennakoida aloittamalla lääkitys 1–2 viikkoa ennen oletettua oireilun alkua. Sumutetta tulee käyttää säännöllisesti läpi oireiluajan. Satunnaiskäytöstä ei ole hyötyä.

Helpotusta myös silmäoireisiin

Lyhytaikaiseen nenän tukkoisuuteen voi käyttää myös limakalvon verisuonia supistavia lääkkeitä. Ne ovat hyvin nopeavaikutteisia ja tehokkaita. Vaikutus alkaa jo muutamassa minuutissa ja kestää joitakin tunteja.

On kuitenkin tärkeä huomata, että niitä saa käyttää korkeintaan 10 päivän ajan. Muuten seurauksena voi liiallisen limakalvojen kuivumisen vuoksi olla pysyvämpi, jatkuva nenän tukkoisuus, johon lääkitys ei enää tehoa. Sama rajoitus pätee tabletteina käytettävän antihistamiinin ja supistavan lääkkeen yhdistelmään, joka myös varsin tehokkaasti avaa tukkoisen nenän.

Hoitamaton allerginen nuha voi myös altistaa toistuville ja pitkittyneille hengitystieinfektioille.

Lääkehoitojen lisäksi tukkoisuusoireita helpottaa nenän huuhtelu suolavedellä nenähuuhtelusarvea käyttäen.

Nenään sumutettava kortisoni auttaa jonkin verran myös silmäoireisiin eli vetistykseen ja punoitukseen. Mikäli silmäoireet kuitenkin jatkuvat, kannattaa lääkitykseen lisätä silmätippoina käytettäviä allergialääkkeitä. Niitäkin on sekä käsikauppa- että reseptivalmisteina. Kutinana ja roskan tunteena ilmenevää silmien pinnan kuivuutta kannattaa lisäksi hoitaa silmän kostutustipoilla.

Siitepöly ja tuloksekas siedätyshoito

Siedätyshoito on erittäin tehokas siitepölyallergian hoito, joten sen käytön soisi yleistyvän huomattavasti. Elimistöä totutetaan vähitellen sietämään allergisoivan kasvin siitepölyä, jolloin siitepöly ei enää aiheuta yliherkkyyttä kehossa. Hoito kestää kolme vuotta, joten se vaatii sitoutumista ja kärsivällisyyttä.

Siedätyshoidolla allergian oireet vähenevät ja joillakin häviävät kokonaan. Myös allergiaan liittyvän astman oireet lievittyvät. Hoidon lopettamisen jälkeen tilanne säilyy yleensä useita vuosia.

Siitepölyjen siedätyshoitoa on saatavissa koivulle, timoteille ja pujolle. Koivuvalmiste tehoaa lisäksi leppä- ja pähkinäpensasallergiaan ja timoteivalmiste muuhunkin heinäallergiaan.

Siedätyshoito voi tulla kyseeseen, jos kokee hankalia oireita lääkehoidosta huolimatta. Siedätyksen aloittaminen vaatii diagnosoitua siitepölyallergiaa. Lääkäri arvioi, onko hoito tarpeen ja ohjaa potilaan eteenpäin. Siedätys aloitetaan aina vasta siitepölykauden jälkeen.

Koivu- ja pujovalmisteet annetaan pistoksin, timoteivalmiste joko pistoksin tai kielenalustabletteina. Pistoshoidossa annetaan 1–2 viikon välein pistos olka- tai kyynärvarteen. Annosta suurennetaan, kunnes saavutetaan se taso, jonka potilas sietää. Tämä ylläpitoannos annetaan noin 6 viikon välein mahdollisia oireita seuraten ja sen mukaan annosta muokaten.

Tablettihoito aloitetaan hoitoa antavassa yksikössä ja sen jälkeen sitä jatketaan ottamalla tabletti kerran päivässä kotona ja käymällä kontrollissa vuosittain.

Allergia tiiviisti

1. Tunnista oireet

2. Siitepölyallergian yleisimmät aiheuttajat ovat leppä, koivu, heinät ja pujo

3. Aloita allergialääkitys ennen ensimmäisiä oireita

4. Jos kuntosi romahtaa siitepölyaikana, sinulla voi olla astma

5. Siedätyshoito auttaa vaikeisiin tapauksiin

Juttu on julkaistu Juoksija-lehdessä 2/2013.

Vastaa

X