maanantai , 9 joulukuu 2019

Lihaskalvot säätelevät myös liikkeitä

Juoksu kulkee kuin käsijarru olisi jäänyt päälle. Entä jos pahan lihasjumin syy onkin lihaskalvojen toimintahäiriö? Kun kalvot saadaan käsittelyn avulla toimimaan normaalisti, myös venyttely tehoaa paremmin.

Lihaskalvojen eli faskioiden käsittely ja niiden erilaiset venyttelytekniikat- ja terapiat ovat saaneet viime vuosina paljon huomiota. Osittain se johtuu siitä, että uutta tietoa on saatu paljon, ja sitä on alettu soveltaa käytännön hoitotyöhön.

Aikaisemmin ajateltiin, että lihaskalvot ovat lähinnä ”suojapusseja” lihasten päällä. Sitten huomattiin, että lihakset muodostavat faskioiden välityksellä pitkiä ketjuja.

Thomas Myersin teos Anatomy Trains (2001) oli uranuurtaja. Myers erotteli kehossa useita pinnallisia ja syviä lihaskalvoketjuja. Nämä faskialinjat ulottuvat koko kehon matkalle ja kulkevat myös vartalon keskilinjan yli toisin kuin lihakset. Pitkät faskiaketjut ymmärrettiin osaksi vartalon voimanvälitysjärjestelmää. Uusi ajattelumalli täydensi lihasten mekaniikan tuntemusta. Samalla asia muuttui myös monimutkaisemmaksi, koska lihakset ovat yhteydessä toisiinsa lihaskalvojen välityksellä myös kehon keskilinjan yli.

Lihaskalvoissa paljon vapaita hermopäätteitä

Viime vuosina lihaskalvojen toimintaa on tarkasteltu myös kehon asentotunnon näkökulmasta. Faskioista on löydetty erittäin paljon vapaita hermopäätteitä, jotka puolestaan aistivat liikettä. Tästä pääteltiin, että lihaskalvot osallistuvat liikkeiden säätelyyn ja nivelten toiminnan koordinointiin.

Erityisen paljon tietoa lihaskalvoista on kertynyt italialaisen fysioterapeutin Luici Steccon ja hänen tyttärensä anatomian professori Carla Steccon tutkimuksista.

Eri koulukunnat käyvät kriittistäkin väittelyä eri teorioista ja hoitomuodoista, mutta käytännön työtä tekeville fysioterapeuteille teoreettiset kiistat jäävät yleensä taka-alalle. Heitä kiinnostaa enemmän se, saavutetaanko tietyllä hoidolla hyviä tuloksia.

Koska syvissä lihaskalvorakenteissa on paljon liikettä aistivia hermosoluja, tuntuu loogiselta, että kalvojen toiminnan häiriintyminen saattaa heijastua myös liikkumiseen ja liikkeiden hallintaan. Kun yksipuolisen ja junnaavan kestävyysharjoittelun sanotaan tekevän liikkujasta entistä kömpelömmän ja hitaamman, yksi syy tähän voisi olla se, että lihaskalvojen kiristyminen ja toiminnan häiriintyminen heikentää koordinaatiota ja liikkeiden hallintaa.

Faskioiden käsittely tehostaa harjoittelua

Lihaskalvot muodostuvat eri kerroksista. Pinnallinen faskia on ihon tuntumassa ja syvä faskia sen alla yhdistyen myös lihaksiin.

Faskioiden käsittelyssä ei käytetä öljyä kuten hieronnassa, sillä kitkan avulla saadaan iho ja sen alla olevat eri faskiakudokset liikkumaan ja liukumaan toisiaan vasten. Hoidossa keskitytään varsinkin alueisiin, joissa faskiat kohtaavat. Ammattitermillä niitä kutsutaan koordinaatio- ja fuusiokeskuksiksi anatomisten toimintamekanismiensa mukaan.

Toimintahäiriössä syvien kudosten liukuminen toisiaan vasten heikkenee, ja liukasteena toimiva neste, hyaluronihappo, muuttuu tahmean geelimäiseksi. Häiriö voi heijastua aivan toisaalle kehoon, sillä lihaskalvot muodostavat vartalon mittaisia ketjuja.

– Tutkimuksissa on havaittu, että syvissä faskiarakenteissa on hyvin paljon vapaita hermopäätteitä, joilla aistitaan liikettä. Faskioiden toimintahäiriö voi johtaa siihen, että liikkeiden hahmottaminen ja esimerkiksi jonkin nivelen koordinaatio heikkenee, sanoo Jari Kinnunen, joka työskentelee Terveystalossa Heinolassa.

Käsittelyn tavoitteena on palauttaa lihaskalvojen luonnollinen liike ja elastisuus ja herättää hermopäätteet toimimaan aktiivisemmin.

– Jos hoidossa löytyy kiinni olevia, densifikoituneita faskiarakenteita, niiden avaaminen parantaa myös liikkeiden hallintaa. Kun alue saadaan käsittelyssä auki, hermopäätteet myös todennäköisesti aktivoituvat, Kinnunen sanoo.

Fysioterapeutti Jari Kinnunen on hyödyntänyt lihaskalvoteorioita urheilijoiden lihastasapainokartoituksissa. Kuva: Seppo Anttila

Miksi harjoittelu ei tehoa?

Rasitusvammojen ja kipujen hoidossa pitäisi Kinnusen mielestä keskittyä paljon enemmän etsimään taustalla olevia syitä, eikä tyytyä vain hoitamaan akuutteja oireita. Joskus hyvinkin vanhat vammat aivan toisella puolella kehoa voivat olla kipujen syynä.

Kinnunen on itse soveltanut kokemuksiaan lihaskalvojen hoidosta myös urheilijoiden lihastasapainokartoituksissa.

– Harjoittelussa pitäisi kiinnittää paljon huomiota siihen, mitkä syyt estävät tekemästä esimerkiksi juoksijaa tai hiihtäjää tekemään oikeaoppisesti suuntautuvaa ponnistusta. Jos aistituntemus on puutteellinen, ei ole ehkä edellytyksiä tehdä liikkeitä oikein. Faskia-ajattelumallia onkin ollut mielenkiintoista soveltaa myös urheilijoiden lihastasapainokartoituksissa.

– Törmään usein siihen, että ihmiset harjoittelevat ohjeiden mukaan, mutta silti harjoittelu ei tehoa. Syynä voi olla se, että faskioiden toimintahäiriön takia aistituntemus on vajavainen. Esimerkiksi jooga ja pilates ovat loistavaa oheisharjoittelua, joissa faskiaaliset ketjut otetaan hyvin huomioon, koska laajat liikkeet ja erilaiset kierrot saavat myös faskiarakenteet venymään.

– Kalvoihin kohdistuva käsittely kuten muutkin hoitomuodot ovat tukitoimia, joilla pyritään mahdollistamaan laadukas harjoittelu. Kokonaisvaltainen ajattelumalli kehosta toimii hyvin rasitusperäisten kipujen syitä selvitettäessä, Jari Kinnunen sanoo.

  Joogan laajat liikkeet ja erilaiset kierrot saavat faskiarakenteet venymään.

Lihaskalvot eli faskiat

  • Ympäröivät lihaksia ja yhdistävät niitä toisiinsa pitkiksi ketjuiksi, jotka kulkevat myös vartalon keskilinjan yli.
  • Eivät ei ole vain lihasten suojapusseja.
  • Syvissä faskiarakenteissa on erittäin paljon vapaita hermopäätteitä. Siksi niiden rooli liikkeiden aistimisessa ja säätelyssä on paljon suurempi kuin aiemmin tiedettiin.
  • Kalvojen toimintahäiriössä pinnallisen ja syvän faskian liukuminen vähenee, jolloin liikkeiden säätely ja aistiminen saattavat heiketä.
  • Kun aistituntemus heikentyy, lihastasapainoa parantavien liikkeiden tekeminen ei välttämättä onnistu.
  • Kalvojen käsittelyllä pyritään palauttamaan niiden normaali liikkuvuus.
  • Käsittely aktivoi hermopäätteitä ja mahdollistaa tehokkaan harjoittelun.
  • Lihaskalvojen käsittely tehostaa myös venyttelyä.

Miksi kilpajuoksijan polvi kipeytyi?

Nuori kilpajuoksija tuli Jari Kinnusen vastaanotolle valmentajansa lähettämänä. Mies oli kärsinyt jo pidempään polvikivusta. Vaivaa oli hoidettu ahkeralla ja tarkalla harjoittelulla, jossa keskityttiin polven linjaukseen ja päkiän toimintaan ponnistuksessa. Koska harjoittelu ei tuottanut tuloksia, valmentaja halusi suojatilleen tukipohjalliset.

Fysioterapeutin tutkimuksissa paljastui selvä faskiarakenteiden toimintahäiriö lonkan ulkosyrjällä sekä painon siirtyminen liikaa päkiän sisäreunalle eli ammattikielellä ykköskehän inaktiivisuus jalkaterässä. Osittain näiden seikkojen takia nuorella juoksijalla ei ollut edellytyksiä tehdä linjauksia parantavia harjoitteita oikein, vaikka tukena oli tarkka ohjeistus.

Faskiakäsittelyjen jälkeen nuori juoksija hahmotti paremmin ponnistuksen ja alaraajan oikean linjauksen. Lihaskalvojen ”aukaisun” ja kohdennetun tukiharjoittelun myötä myös polvikivut hävisivät täysin.

Maratoonarin käsi puutui mystisesti

Toisen esimerkin Jari Kinnunen kertoo naismaratoonarista, joka kärsi mystisestä toisen käden puutumisesta.
Häiritsevä puutuminen alkoi aina 45–50 minuutin juoksun jälkeen. Kaikki mahdolliset syyt pyrittiin tutkimaan, ja erityisen paljon huomiota kiinnitettiin ylävartalon alueelle. Parannuskeinoa puutumiseen ei löytynyt.

Lopulta pitkien haastattelujen jälkeen käden puutumisen syy alkoi selvitä. Syy löytyi vanhasta leikkausarvesta alavatsasta. Faskiarakenteissa oli alavatsan seudulla vartalon vastakkaisella puolella erittäin paljon kiinnikkeisyyttä, joka esti lihaskalvoja toimimasta normaalisti.

Tämä häiriö heijastui faskiaketjua pitkin aina vastakkaisen puolen käteen asti, joka oireili puutumalla. Lihaskalvojen käsittelyn jälkeen puutuminen loppui.

Teksti Seppo Anttila Kuva Shutterstock

Juttu julkaistu Juoksijassa 1/2018

Tarkista myös

Namin itsenäisyysmaraton – Tampere 7.12.2019

Miehet maraton 1 Janne Uusitalo 100mc FMR 5.08.41 2 Mikko Perttula 100mc 5.25.40 3 Veikko …

Vastaa

X