keskiviikko , 26 helmikuu 2020

Maantieltä juoksumatolle

Talvisäiden aikaan juoksumatto on houkutteleva vaihtoehto erityisesti laatuharjoitusten tekemiseen. Kuinka paljon matolla juokseminen eroaa tiellä juoksemisesta, ja onko sillä väliä?

Fysiikan lakien mukaan liike on suhteellista, joten juoksijan voimantuoton kannalta pitäisi väliä olla vain sillä, että hän liikkuu suhteessa alustaan. Erona radalla tai tiellä juoksemiseen mattoon verrattuna on kuitenkin se, että juoksija liikkuu samalla myös ympäröivän ilmamassan suhteen. Ilmanvastus hidastaa juoksijaa tiellä sitä enemmän, mitä kovempaa hän liikkuu. Tästä aiheutuukin suurin ero juoksumaton ja tien välillä. Se vaikuttaa hieman myös juoksun mekaniikkaan kovemmissa vauhdeissa.

Amerikkalaistutkijat selvittivät, kuinka askeltiheys eli frekvenssi ja askelpituus käyttäytyvät vauhdin kasvaessa juoksumatolla ja radalla. Juoksunopeus on frekvenssin ja askelpituuden tulo, eli nopeutta voi kasvattaa lisäämällä joko toista tai molempia.

Tyypillisesti tiellä juoksijat lisäävät askelpituutta suhteessa enemmän kuin frekvenssiä tiettyyn vauhtiin asti, mutta lähestyttäessä maksiminopeutta askelpituutta ei enää lisätä, vaan lisävauhti saavutetaan kasvattamalla frekvenssiä edelleen.

Testatessaan 10 koehenkilöä matolla ja tiellä 1 minuutin mittaisilla pätkillä eri vauhdeilla tutkijat havaitsivat, että askelpituuden tasaantumista ei matolla saavutettu, vaan askelpituus jatkoi lineaarista kasvua juoksijan itse valitsemaansa ”kovaan” vauhtiin asti. Vastaavasti frekvenssi oli tasaisempi koko testin ajan, ja korkein frekvenssi jäi alhaisemmaksi kuin tiellä.

Juoksijat käyttävät siis erilaista strategiaa kovan vauhdin saavuttamiseksi tiellä kuin matolla. Koska tiellä juostessa vauhti hidastuu lentovaiheen aikana ilmanvastuksen vuoksi, voi olla kannattavampaa lisätä frekvenssiä enemmän kuin askeleen pituutta uuden kiihdytyksen välttämiseksi joka askeleella. Matolla kehon nopeus pysyy yllä koko lentovaiheen ajan, joten loikkivampi tyyli vauhdikkaassa juoksussa voi olla taloudellisempi. Bailey (2017) Int J Exerc Sci.

Askel muuttuu matolla

Askelpituuden ja -tiheyden eroavuuksien ohella jalka myös pyrkii tulemaan hieman eri asennossa alustaan matolla tiejuoksuun verrattuna. Jos matto on kallistettu kuten usein suositellaan puuttuvan ilmanvastuksen kompensoimiseksi (1 prosentin kallistus vastaa ilmanvastuksen hapenkulutusta lisäävää vaikutusta noin 4 min/km vauhdissa), on tällä vaikutus jalan asentoon kontaktin alussa.

Juoksumatto korostaa päkiäaskellusta.

Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että myös 0-kulmalla askel on päkiävoittoisempi kuin maan pinnalla juostessa. Tähän saattaa vaikuttaa maton jousto-ominaisuudet sekä psykomotorinen säätely, kuten alitajuinen maton reunojen varominen. Ilmiö kuitenkin vaikuttaa lihasten ja jänteiden kokemaan rasitukseen.

Eräs tutkijaryhmä mittasi hiljattain polven patellafemoraalisen nivelen sekä akillesjänteen kokemaa rasitusta radalla ja juoksumatolla kokeneilla juoksijoilla. Polven osalta ei mitattavaa eroa havaittu, mutta akillesjänteeseen kohdistui 12,5 prosenttia suurempi voimapiikki matolla. Tämä kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa yhtäkkiä siirtää kaikki vetoharjoituksensa matolle vammojen välttämiseksi liukkailla teillä: lienee varminta aloittaa lyhyemmistä vetosarjoista ja antaa jaloille sopeutumisaikaa 0-kulmalla. Willy (2016) J Orthop Sports Phys Ther.

Teksti Hilkka Kontro Kuvat Shutterstock

Juttu julkaistu Juoksijassa 2/2019.

 

Tarkista myös

Kevyempää juoksua ajatuksen voimalla

”Rentoudu” tai ”keskity hengitykseen” ovat yleisiä ohjeita juoksijalle, mutta voiko rentoutumalla todella parantaa juoksun helppoutta …

Vastaa

X