lauantai , 28 marraskuu 2020

Ratakierroksen uusi tähti

Teksti Matti Hannus

Belgian juoksu-urheilun menestysmatka on jo pitkään ollut 400 metriä. Polvi vaihtuu, mutta 20-vuotias Jonathan Sacoor kiitää maailmanluokan kynnyksellä. Kehitystä vauhdittavat usko omiin kykyihin ja Borléen juoksijatallin toimivat metodit.

Kokenutta tarkkailijaa säväyttää aina kun hän näkee poikkeuslahjakkuuden. Jonathan Sacoorin ratakierros Tampereen Ratinassa 2018 oli yksi nuorten MM-kisaviikon tähtihetkistä.

Jamaikan Christopher Taylor lähti suosikkina liikkeelle kovaa ja näytti kulkevan selvään voittoon vielä 150 metriä maalista. Yhtäkkiä tuli tunne, ettei peli vielä ollutkaan selvä. Takaa nousi Belgian raitapaitainen juoksija junamaisen tasaisella askeleella ikään kuin kiihdyttäen. Vaikutelma oli kuitenkin väärä, sillä 400 metrin lopussa kukaan ei kiihdytä – jotkut vain jaksavat paremmin kuin toiset.

Jonathan Sacoorin tavaramerkki on tasainen tempo, joka tekee tuhojaan maalisuoralla. Lantio pysyi korkealla, terävä rytmi säilyi, silmin havaittavaa kangistumista ei tapahtunut. Voittoaika 45,03 kruunasi Belgian yleisurheilun ensimmäisen MM-juniorikullan ja rikkoi maan M19-sarjan ennätyksen lähes puolen vuosisadan takaa.

Urheilupiireissä pohditaan erikoista ilmiötä: monissa lajeissa yhä useampi huippu on perintötekijöiltään jostakin muualta – jopa toisesta maanosasta – kuin missä hän kasvaa ja asuu.

Tämä pätee myös Jonathan Sacooriin. Hänen Mosambikissa varttuneen isänsä sukujuuret ovat Portugalissa ja Intiassa. Äiti syntyi ja kasvoi Hollannissa. Nuorenparin yhteinen tie alkoi Belgiassa Lotin kaupungissa, missä Jonathan kokeili eri yleisurheilulajeja jo kuusivuotiaana.

Georgian pääkaupunki Tbilisi oli juniorien arvokisojen näyttämö kahdesti peräkkäin 2015–16. Mitaleita ratkottiin 16-vuotiaitten olympiapäivillä ja 17-vuotiaitten EM-kisoissa, joissa kummassakin 400 metrin voittaja oli Valko-Venäjän Ihar Zubko. Hänen takanaan Jonathan Sacoorin sijat olivat kuudes ja neljäs.

Vaikka Zubko kilpailee edelleen, hänen oma ennätysaikansa on yhä 47,16 neljän vuoden takaa. Eroja siis nähdään nuorten urheilijain kehityksessä. Sacoor eteni jo tuolloin Borléen varttimaileriklaanin Tornados-ryhmän suojeluksessa. Euroopassa vain harva juoksijasuku omaa sen veroiset näytöt.

Isä ja valmentaja Jacques Borlée esiintyi Moskovan olympiaradalla 1980, oma ennätys 46,17. Hänen poikansa, kaksosveljet Kevin ja Jonathan ovat maanosan kärkeä jo yli vuosikymmenen ajan palkintokaapeissaan vaikuttava kokoelma arvomitaleita, omat ennätykset 44,56 ja 44,43. Pitkässä viestissä heille on kertynyt jo kolme Euroopan mestaruutta, viime aikoina pikkuveli Dylan Borleen vahvistamana.

Jonathan Sacoor jatkaa upeasti belgialaisen Borléen perheen perinteitä 400 metrillä.
Nelikko Sacoor, Jonathan Borlee, Dylan Borlee ja Kevin Borlee voitti vuoden 2018 EM-kisojen kultaa miesten pitkässä viestissä.

Heinäkuussa 2017 Belgian mestaruuskisoissa Borléen trio tyhjensi tuttuun tapaan mitalipöydän. Merkkejä oli kuitenkin jo ilmassa, kun uusi tulokas Sacoor putosi ennätysajallaan 46,21 palkintopallilta täpärästi. Seuraava startti nuorten EM-Grossetossa toi pronssimitalin finaalin nuorimmalle kilpailijalle, joka ei ollut vielä täyttänyt 18 vuotta.

Grosseton mestareista jotkut tunnetaan jo aikuisten tasollakin – vaikkapa Italian pikakiitäjä Filippo Tortu, Norjan maileri Jakob Ingebrigtsen, Ruotsin seivästaituri Armand Duplantis ja Saksan kymmenottelija Niklas Kaul.

Perinteinen puheenaihe ilman selvää vastausta on se, tullaanko ratakierroksen huipulle nopeuden vai nopeuskestävyyden kautta. Kumpikin ominaisuus on tietysti tarpeen, mutta niiden erilaisista painotuksista on esimerkkejä. Jonathan Sacoorin tapaus on harvinainen: 400 metriä hän juoksi 15-vuotiaana aikaan 49,03, mutta 100 metriltä löytyy vuosien varrelta vain yksi startti – sekin päälle 11 sekunnin – eikä 200 metriä ole vielä kulkenut alle 21 sekunnin.

Nuorten MM-kulta 2018 sai Sacoorin postilaatikon pullistelemaan Yhdysvaltojen yliopistojen houkutteluista. Valinta oli kuitenkin jo selvä. Se kohdistui Knoxvillessa sijaitsevaan Tennesseen yliopistoon – tuttu opinahjo takavuosilta myös Tornados-ryhmän kantaisälle Jacques Borléelle ja hänen poikakatraalleen.

Tennesseen päävalmentaja Ken Harnden sai käsiinsä ratakierroksen erikoismiehen, jonka ohjelmointi kaudelle 2019 ei ollut helppo. Keväällä Sacooria odotti yliopistojen tiivis kisakausi, mutta MM-Dohassa piti olla kunnossa vasta lokakuun alussa. Jossakin vaiheessa oli siis pakko rauhoittua, rakentaa kunto uudelleen. Onnistuiko tämä tavoite, siitä jäi joitakin kysymysmerkkejä.

Kauden saldosta tuli hurja: alku- ja välierävaiheineen se sisälsi 15 kertaa 400 metriä ja yhdeksän kertaa pitkän viestin. 46 sekuntia alittui vasta 1. syyskuuta Sacoorin 20-vuotissyntymäpäivänä Brysselissä. Dohassa alkuerä kulki rennosti aikaan 45,32, mutta tiukassa semifinaalissa jäi jossiteltavaa.

– Olin 44,80-kunnossa, mutta tähtäsin liikaa Italian Davide Re´hen, vaikka olisi pitänyt keskittyä omaan juoksuun”, Sacoor pohti tasokkaan kierroksen jälkeen.

Kovaa mentiin: USA:n Fred Kerley 44,25, Kenian Emmanuel Korir 44,37… Re´n 44,85 ja Sacoorin omaa ennätystä sivunnut 45,03 eivät riittäneet jatkoon. Hitaimmillaankin finaaliin pääsyyn vaadittiin eräaika 44,77.

– Ehkä ei kuitenkaan ole heikko esitys, kun on 12:s maailmassa ja toiseksi paras eurooppalainen, Sacoor pohdiskeli pitkän kilpailukauden päätöksessä.

Viestimiehenä Jonathan Sacoor pääsi Belgian varaedustajaksi MM-Lontoossa 2017. Siitä eteenpäin hän on kvartetin vakiojäsen, nykykunnossaan sen ykkösmies. Palkintopallille hän nousi Berliinissä Euroopan mestarina ja Dohassa MM-pronssimitalistina, molemmissa alle kolmen minuutin vauhdeissa.

– Viesteissä irtiottokyky joutuu äärimmilleen, kertoo Sacoor, jolle tilastopaja.com on kirjannut 16 kappaletta 4 × 400 metrin osuuksia. 20-vuotiaalle se on paljon. Yhdysvaltain yliopistomyllyssä hän kertoo viihtyvänsä loistavasti.

– Pelkät luontaiset kyvyt eivät riitä, vaan urheilu- ja muu elämänura pitää suunnitella järkevästi. Siltäkin osin asiani ovat kunnossa.

Jonathan Sacoor

Syntynyt 1.9.1999 Lot, Belgia
Pituus ja paino 188 cm, 73 kg
Kotipaikka Lot, Belgia, ja Knoxville, USA
Opiskelija Tennesseen yliopistossa
Seura Olympic Essenbeek Halle
Valmentaja nuoruudessa Jean-Marie Bras, nykyisin Jacques Borlée ja Ken Harnden

Kehitys

Vuosi Ikä 200 m 400 m
2015 16 – 49,03
2016 17 21,83 47,71
2017 18 21,35 46,21
2018 19 21,26 45,03
2019 20 21,48 45,03
60 m halli 7,11 (2017), 100 m 11,08 (2016), 300 m 33,13 (2017).

Saavutuksia 400 metrillä: 2015 16-v. EYOF 6:s, 2015 EM17 4:s, 2017 EM19 pronssia, 2018 MM19 kultaa, 2019 MM sf. 4 × 400 m: 2018 EM kultaa, 2018 MM-halli pronssia, 2019 MM pronssia.

Sacoorin voittoaika 45,03 nuorten MM-Tampereella 2018 rikkoi Alfons Brijdenbachin nimissä olleen Belgian M19-ennätyksen 45,86 vuodelta 1973. Brijdenbach juoksi uransa nopeimmat ajat 45,04 ja 45,10 olympiafinaaleissa Montrealissa 1976 (neljäs) ja Moskovassa 1980 (kuudes).

www.tilastopaja.eu/

Kauhujen yö

Viime syksynä kerroimme intialaisen Milkha Singhin noususta 400 metrin juoksun olympiafinaaliin (Juoksija 8/2019). Singh oli joutunut orvoksi perhettään kohdanneessa verilöylyssä 14-vuotiaana 1947. Myös Jonathan Sacoorin vaiheissa on samoja traagisia piirteitä.

Joulukuun 3. ja 4. päivän välisenä yönä 2007 Lotissa, Belgiassa kolme ryöstäjää yllätti nukkumassa olleen Sacoorin perheen. Isä sai luodit jalkoihin ja vatsaan ja halvaantui. Paikalle osunut poliisi sai surmansa. Tuolloin 8-vuotias Jonathan joutui kokemaan tämän tapauksen ja oli myöhemmin todistajana oikeudenkäynnissä, jossa ampuja sai 30 vuoden tuomion.

Teksti Matti Hannus

Kuvat All Over Press

Juttu julkaistu Juoksijassa 2/2020.

Tarkista myös

Nyyttärimaraton – Helsinki 24.11.2020

Maraton 1 Aarno Lehtola 3.43.04 2 Veikko Ollila 4.17.08 3 Pia Auvinen 4.34.22 4 Jani …

Vastaa

X