torstai , 14 marraskuu 2019
Harri Linnavuori Polkuporinat, fysiikkavalmennus
Harri Linnavuori kertoo Mikael Heermanin haastattelussa fysiikkavalmennuksesta.

Harri Linnavuori: Fysiikkavalmennus esiin etenkin syksyllä

Harjoituskausi kohti tulevaa vuotta on ovella. Miten rakennetaan harjoitus- ja kilpailukalenteri niin, että harrastus ja harjoittelu kiinnostavat vielä vuodenkin päästä? Juoksijan fysiikkavalmennus eri harjoituskausilla on keskiössä Harri Linnavuoren haastattelussa Polkuporinat-podcastissa.

Linnavuoren oma urheilu-ura alkoi vuonna 1967 yleisurheilulla. Oman aktiivisen harrastamisen lisäksi Linnavuori on ollut mukana valmennuskuvioissa viitisentoista vuotta. Sittemmin tie on johtanut myös polkujuoksun pariin. Valmentaminen vei sielläkin mukanaan, ja nyt takana on noin 200 ohjattua polkujuoksuharjoitusta Samba Trail Running Clubin jäsenille.

Linnavuori painottaa haastattelussa harjoituskauden avaavan peruskuntokauden merkitystä polkujuoksijan harjoittelussa. Etenkin aloittelijoiden kannattaa laittaa huomattava määrä paukkuja peruskunnon kehittämiseen ja samalla pistää fysiikkavalmennus kuntoon. Noin kahden kuukauden pituisen jakson aikana ei ole syytä keulia harjoitusmäärillä, vaan rakentaa pohjaa tulevalle.

– Peruskuntokausi on kaiken tuki. Se mahdollistaa tehokkaasti muiden ominaisuuksien harjoittamisen, Linnavuori painottaa.

Polkujuoksun matkavariaatiot vaihtelevat paljon. Ennen oman harjoitusohjelman kasaamista kannattaa miettiä hetki tulevan kauden tapahtumatavoitteita. Kisatapahtumien pituudet ja reittien profiilit määrittelevät, mitä ominaisuuksia peruskuntokauden jälkeen lähdetään kehittämään. Oma merkitys on myös urheilijan omilla geneettisillä tekijöillä. Peruskuntokauden jälkeisessä harjoittelussa korostuvat lajikestävyys ja lajivoima. Näillä on merkitystä esimerkiksi kyvyssä sietää ylä- ja alamäkien vaihtelua.

Omien kehitettävien osa-alueiden selvittämisessä kannattaa hyödyntää alan ammattilaisia. Sykerajat ja voimatasot ovat kaksi asiaa, jotka polkujuoksijankin olisi syytä testauttaa ennen tarkemman harjoitusohjelman suunnittelua. Kestävyysjuoksijan voimaharjoittelusta voidaan olla montaa eri mieltä, mutta useiden kymmenien kilojen liikuttaminen poluilla vaatii väkisinkin tiettyä voimatasoa.

– Minun oma näkemys on, että myös kestävyysjuoksijan ja polkujuoksijan kannattaisi varsinkin syksyllä tehdä lyhyt maksimivoimareservin nostatus. Nostetaan maksimivoimatasoja, jolloin juoksuvauhti, juoksun taloudellisuus ja mahdollisten vammojen välttäminen korostuu.

Podcastissa puhutaan myös nykyajan hektisistä tavoitteista ja niiden vaikutuksista juoksuharrastukseen. Mikäli haluaa itsellensä pitkäkestoisen harrastuksen, oma ura kannattaa rakentaa maltillisesti. Vertailu muihin voi saada tekemään vääriä valintoja omien fyysisten kykyjen puitteissa. Linnavuori korostaa haastattelussa harjoittelun yksilöllisyyttä ja omien kehityskohteiden tiedostamista.

– On nähty niin monta esimerkkiä siitä, että on lähdetty innoissaan tekemään ja ehkä niin innoissaan tehty, ettei ole päästy viivalle ollenkaan.

Harri Linnavuoren haastattelu ja vinkit fysiikkavalmennukseen ovat kuunneltavissa kokonaisuudessaan Mikael Heermanin Polkuporinat-podcastissa.

Tarkista myös

Kaisu Paulanto, Polkuporinat, roskajuoksu

Roskajuoksu tekee hyvää kunnolle ja luonnolle

Roskaaminen on tänä päivänä yksi iso ympäristöongelma. Jos olet miettinyt, mikä olisi helppo tapa kantaa …

Vastaa

X